Monen elämä muuttuu pysyvästi, kun yksi ihminen kuolee henkirikoksen uhrina. Traumaattinen kuolintapa vaikuttaa uhrin läheisten identiteettiin, ihmissuhteisiin, elämäntarkoitukseen. Henkirikoksen uhrien läheiset kokevat muun muassa pelkoa, painajaisia ja epäluottamusta muita ihmisiä, viranomaisia ja yhteiskuntaa kohtaan. Läheiset saattavat miettiä, voivatko he puhua omasta menetyksestä ja leimataanko heidät tai heidän kuollut läheisensä. Kysyimme kahdelta kokemusasiantuntijaltamme, miten läheisen menetys henkirikoksen uhrina on vaikuttanut heidän elämäänsä.
Kuva: Unsplash, Jack Ward
– Henkirikoksen uhrin läheisenä olen kokenut tunteita ja ajatuksia laidasta laitaan. Olen kokenut pelkoa, vihaa, kostonhimoa ja katkeruutta. Koska omalle kohdalle sattui näin marginaalinen tapahtuma, olen myös kokenut yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Vaikeimpia tunteita ovat kuitenkin olleet syyllisyys ja helpotus. Koska henkirikoksen uhrina kuollut läheinen oli päihteidenkäyttäjä, olin helpottunut hänen kuolemastaan, kun minun ei enää tarvinnut kantaa huolta hänestä. Samaan aikaan toki olin kauhuissani, että hänet oli murhattu. Se oli hyvin ristiriitaista, kertoo kokemusasiantuntija Meiju Huoma ry:stä.
– Tunteet kulkivat vuoristorataa, tosi lujaa. Tunsin syyllisyyttä siitä, että päästin lapseni kavereidensa luo. Syvää vihaa ja katkeruutta tekijöitä kohtaan, kostonhimoa. Tunsin suunnatonta ikävää, kaipausta ja rakkautta lastani kohtaan. Ajattelin, että keneenkään ei voi enää luottaa, tyttäreni tappoivat hänen omat kaverinsa. Jonkun aikaa olin varma, että minutkin voi tappaa vaikka naapuri yhteisellä metsälenkillä, ajatuksiaan summaa kokemusasiantuntija Stiina Huoma ry:stä.
Arki muuttuu peruuttamattomasti
Traumaattinen menetyskokemus vaikuttaa läheisten arkeen välittömästi ja pitkällä aikavälillä. Viranomaisilla, niin poliiseilla kuin hoitotyöntekijöillä, sosiaalityöntekijällä ja opettajilla, on velvollisuus ohjata läheinen tukipalveluihin. Läheisen menetys henkirikoksen uhrina on traumaattinen kriisi, jonka vaikutukset näkyvät vielä vuosien päässä esimerkiksi heikentyneenä työkykynä, psyykkisinä vaikeuksina ja fyysisinä sairauksina. Alussa tukea tarvitaan arjen perustoimintojen hoitamiseen, käytännön järjestelyihin kuten uhrin hautaamiseen, oikeusasioiden selvittämiseen. Menetys vaikuttaa läheisiin loppuelämän ajan. Vuosienkin päästä he voivat tarvita monenlaista tukea kuten terapiaa, vertaistukea tai asianajajan palveluita.
– Heti henkirikoksen jälkeen olin muutaman päivän shokissa enkä pystynyt syömään tai nukkumaan. Pelkäsin aivan kaikkea. Pikkuhiljaa sain taas elämästä kiinni. Jatkoin opiskelua ja sain samalla kriisitukea säännöllisesti. Sitten menikin useampi vuosi, että sulattelin tapahtumia ja tavallaan jatkoin elämää ”normaalisti”. Kuitenkin viisi vuotta tapahtumien jälkeen mielenterveyteni alkoi reistailla, joten hankkiuduin avun piiriin ja aloin käsitellä asioitani tarkemmin. Menetys tulee vaikuttamaan elämääni loppuelämän – se on selvää, kertoo Meiju kokemuksistaan.
– Tyttäreni oli arjessa ainoa apuni kehitysvammaisen veljensä hoidossa, siihen saatoin aina luottaa, että hän hoitaa veljensä tarpeet, kärsivällisesti ja rakkaudella. Hän oli suunnilleen minun paras ystäväni, teimme paljon asioita yhdessä. Kun häntä ei enää ollut, surin sitä, että kun olen vanha tai vaivainen, ei ole ketään, joka pitää minusta huolta, eikä varsinkaan ketään, joka pitää pikkuveljestä huolta. Surin, ettei minusta tulisi koskaan mummua. Arjesta tuli siis paljon raskaampaa, niin henkisesti kuin fyysisesti, varsinkin kun uniongelmat pahenivat, toteaa Stiina.
Lue lisää: Kriisissä olevan auttaminen
Järjestö henkirikoksen uhrien läheisille
Suomessa kuolee vuosittain 90 ihmistä henkirikoksen uhrina. Keväästä 2020 alkaen henkirikosten määrät ovat hieman kasvaneet. Yhtä henkirikoksen uhria jää suremaan yleensä arviolta 4–6 läheistä. Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry on valtakunnallinen vertaistukijärjestö henkirikoksen uhrien läheisille perheenjäsenille, ystäville, sukulaisille ja muille läheisille. Järjestö on aloittanut toimintansa vuonna 2000. Jäseniä järjestössä on noin 240 ja vuosittain Huoma ry:ssä tuetaan noin 170 henkirikoksen uhrin läheistä. Järjestöllä on noin 30 vapaaehtoista, jotka tekevät säännöllisesti vapaaehtoistyötä.
Huoman työntekijät toivovat, että ammattilainen pyytäisi läheiseltä lupaa välittää uhrin tiedot heille, koska henkirikoksen uhrin läheisen aloitekyky voi olla heikko. Työntekijät soittavat kaikille läheisille, joiden tiedot he saavat ja selvittävät, millaista tukea kukin tarvitsee.
Lue lisää: Mitä on hyvä huomioida, kun työskentelee henkirikoksen uhrien läheisten kanssa?
Lue lisää: Huoman oppaat uhrien läheisille
Tukea tarvitaan vielä vuosien päästä
Läheisen väkivaltainen kuolema aiheuttaa enemmän stressiä, psyykkistä pahoinvointia ja traumoja kuin muut kuolintavat. Ammattilaisen on hyvä ymmärtää, että reaktiot läheisen menetyksestä henkirikoksen uhrina voivat tulla vuosien viiveellä. Henkirikoksen uhrien läheiset joutuvat kärsimään menetyksen lisäksi taloudellisista vaikutuksista, joita seuraa esimerkiksi oikeudenkäynneistä, sairauslomista ja terapiakäynneistä. On tärkeää, että ammattilainen huomioi surevan elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti; millainen perhetilanne, terveydentila ja taloustilanne henkirikoksen uhrin läheisellä on.
– Alaikäisenä sain kriisiapua perheneuvolan kautta. Nuorena aikuisena sain tukea opiskelijaterveydenhuollon kautta ja viisi vuotta psykoterapiaa. Olen myös saanut tukea työterveydestä ja mielenterveyspäivystyksen kautta. Suurin ja tärkein tuki itselleni on ollut Huoma ry – Henkirikoksen uhrien läheiset, jossa olen päässyt tapaamaan kaltaisiani. Siksi korostan vertaistuen merkitystä – se on elintärkeää. Minua on auttanut myös kokemusasiantuntijaksi kouluttautuminen Surevan kohtaamisen kautta, koska pääsen puhumaan kokemuksestani ja sitä kautta koen, että voin tehdä jotakin merkityksellistä muiden ihmisten hyväksi ja samalla pitää kokemukseni mukana elämässäni, kertoo Meiju saamastaan tuesta.
– Minulle ei tarjottu minkäänlaista apua! Sain ihan itse soittaa kriisipäivystykseen ja kävin siellä muutaman kerran, ennen kuin sieltä ohjattiin minut pikaisesti psykiatrian polille. Polilla tietenkin lääkäri vaihtui vähän väliä ja hoitajaa kiinnosti enemmän itse rikos kuin se, miten minä voin. Vasta täällä Keski-Suomessa olen saanut kaipaamaani tukea, pääsin ihanalle psykiatrille ja kävin kolmisen vuotta mielenterveystoimiston mahtavalla psykologilla, kunnes sitten löysin suuren vaivan jälkeen psykoterapeutin. Olisin siis jo alusta alkaen kaivannut ammattiapua sellaiselta henkilöltä, joka olisi auttanut avaamaan solmuja, ennen kuin ne pääsivät umpisolmuiksi, Stiina kertoo kokemuksestaan.
Lue lisää: Arkea ja jaksamista tukevat palvelut
Vertaisten tuki kannattelee
Huoma tarjoaa vertaistukea henkirikoksen uhrien läheisille. Vertaistukijoilla on itsellään kokemus läheisen menetyksestä henkirikoksen uhrina. He ovat saaneet tehtäväänsä koulutuksen, ja he saavat myös työnohjausta säännöllisesti. Vertaistuki on ammatillisesti ohjattua ja ryhmissä vertaisohjaajan parina on aina ammattilainen.
Henkirikoksen uhrin läheinen voi saada Huoma ry:n kautta puhelinvertaisen muutama kuukausi menetyksen jälkeen. Eri paikkakunnilla pidettäviin vertaistukiryhmiin voi tulla noin vuosi menetyksen jälkeen. Joka kuukausi verkossa järjestetään vertaisiltoja, joihin voi tulla mukaan niin pian menetyksen jälkeen kuin sureva itse kokee hyväksi. Lisäksi kaksi kertaa vuodessa järjestetään valtakunnallinen vertaistukiviikonloppu.
– Vertaistuki on kaikki kaikessa. Olen osallistunut Huoman vertaistukiviikonloppuun ja odotan innolla, milloin onnistuisi osallistua seuraavan kerran. Osallistun säännöllisesti myös Huoman etävertaistuki-iltamiin. Lisäksi toimin Huoman somevapaaehtoisena, esimerkiksi seuraamalla ja kommentoimalla aktiivisesti Huoman suljetun Facebook-ryhmän keskusteluita, kertoo Meiju.
Eri vertaistukimuotojen lisäksi Huoma ry:n kautta saa palveluohjausta, jota järjestön henkilökunta tekee toimistolta pääasiassa puhelimitse. Huomalla on myös vapaaehtoinen asianajaja, jolle uhrin läheiset voivat esittää kysymyksiä Huoman verkkosivuilla olevan lomakkeen välityksellä. Asianajajan palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. Hän neuvoo läheisiä kaikissa heitä koskevissa lakiasioissa. Palvelua käyttääkseen ei tarvitse olla järjestön jäsen.
Lue lisää: Vertaistuki Huomassa
Muutosta tarvitaan kärsimyskorvauksiin ja terapian saatavuuteen
Vertaistukitoiminnan lisäksi järjestössä tehdään yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Järjestöllä on tärkeä rooli asiantuntijalausuntojen antamisessa lakimuutoksiin liittyen. Järjestössä halutaan erityisesti vaikuttaa lakiin kärsimyskorvauksista ja terapian saatavuuteen.
Lakialoite kärsimyskorvausten muuttamisesta on tällä hetkellä käsittelyssä ja järjestössä odotetaan, miten korvauskäytäntöä muutetaan kärsimyskorvausten osalta. Vuonna 2006 rikoslakiin tehdyn muutoksen seurauksena omaisten on täytynyt hakea kärsimyskorvauksia suoraan henkirikoksesta tuomitulta. Koska korvausten perimiseen liittyvä ulosottoprosessi sitoo uhrin omaisen surmaajaan vuosiksi ja vuosikymmeniksi ja omaiset jäävät usein silti ilman korvausta, Huoma ry:ssä toivotaan lakiin muutosta. Käytäntöä voisi muuttaa omaisen kannalta toimivammaksi niin, että valtio maksaisi kärsimyskorvaukset omaiselle ja perisi ne sitten surmaajalta. Näin uhrin läheinen vapautuisi perintäprosessin aiheuttamasta lisäkärsimyksestä.
Terapiaan puolestaan on monin paikoin vaikea päästä, koska terapeutteja on tarpeeseen nähden liian vähän. Huoma ry tukee yhdessä Surujärjestöjen ja kymmenien muiden järjestöjen kanssa Terapiatakuu-aloitetta. Tavoitteena on saada myös mediassa näkyvyyttä Huoma ry:n vaikuttamistyön tavoitteille sekä tuoda esiin henkirikoksen uhrien läheisten näkökulmaa julkisuudessa.
Henkirikoksen uhria syyllistetään
Monet henkirikoksen uhrien läheiset joutuvat pian menetyksen jälkeen kohtaamaan tapaukseen liittyvän oikeuskäsittelyn, mikä on raskasta ja voi viivästyttää surua. Oikeudenkäynti alkaa yleensä 3–6 kuukauden jälkeen tapahtuneesta ja kestää usein vuosia. Media uutisoi henkirikoksista ja niihin liittyvistä oikeudenkäynneistä. Tapahtunut tulee läheisiä vastaan joka paikassa, mikä pitkittää läheisen kärsimystä ja uusii traumaa.
Ihmiset ovat usein uteliaita ja kiinnostuneita henkirikoksista ja niiden yksityiskohdista ja motiiveista. Median lisäksi monet ihmiset saattavat retostella tapahtuneella, juoruja ja huhuja henkirikoksista leviää niin sosiaalisessa mediassa kuin kylillä. Läheinen saattaa käydä esimerkiksi kaupassa toisella paikkakunnalla, koska ei halua kohdata tuttujaan lähikaupalla.
– Henkirikoksen uhria syyllistetään aina. Uhrin läheisenä minuun on suhtauduttu enimmäkseen oudosti. Tutut ja tuntemattomat ovat syyttäneet minua tapahtuneesta. Moni ei osaa sanoa mitään, niin suusta pääsee jos jonkinlaista sammakkoa. Minulle on sanottu, etten saa iloita tai hymyillä, koska tyttäreni on kuollut. En saa laulaa enää. Uhrin omaisena olen saanut ja saan edelleen sääliviä katseita ja osanottoja, summaa Stiina kokemuksiaan ihmisten suhtautumisesta henkirikoksen uhrin läheiseen.
– Helposti saatetaan ajatella, että kaikki henkirikoksen uhrit ovat olleet pahoja ihmisiä, esimerkiksi rikollisia, juoppoja, narkkareita, joten heidät on tapettu syystä. Kun ajattelee asiaa kuitenkin tarkemmin ymmärtää, että eihän ketään saa tappaa oli tilanne mikään tahansa. Omalla kohdallani en ole kokenut suoraan kielteistä suhtautumista minuun henkirikoksen uhrin läheisenä, mutta tavallaan siinä läheisenä aina saa sivuosuman, kun menehtynyttä läheistä ja hänen kuolemaansa joku kehtaa vähätellä, kertoo Meiju kokemuksistaan.
Kuva: Unsplash, Jonas Denil
Elämä jatkuu – läheisen henkirikos ei unohdu koskaan
– Ihmisenä tämä on vaikuttanut tietenkin paljon. Olen entistä epäluuloisempi muita ihmisiä kohtaan, niin sanotusti suunnitelma B pitää olla aina valmiina. En päästä ihmisiä lähelleni. Elämä on edelleen vuoristorataa, vauhti on hiljaisempi, mutta välillä mennään lujaa. Nyt voin tapahtuneeseen nähden hyvin ja vapaaehtoistyöt tuovat kaivattua sisältöä elämääni, jota vietän enimmäkseen yksin kotona, Stiina kertoo.
– Elämäni on varsin tasapainoista nykyisin. Tiedostan, että elämän muutoskohdissa tulen reagoimaan kokemuksieni vuoksi aina vahvasti ja käsittelemään menetystäni aina uudelleen ja uudelleen. Se ei kuitenkaan enää pelota minua, sillä ymmärrän, että se kuuluu elämääni. Kaiken kaikkiaan olen kiitollinen elämästäni enkä vaihtaisi mitään. Nautin elämästäni sellaisena kuin se on. Minulla on haaveita ja unelmia, joita pystyn toteuttamaan ja mikä tärkeintä: oma perhe, jossa on kaikki hyvin, kertoo Meiju tämänhetkisestä tilanteestaan.
Kokemusasiantuntijoiden ajatuksia hyvistä kohtaamisista
– Uhrin läheinen kaipaa usein ihan konkreettista apua; valmista ruokaa, lapsenvahdin, että saa huilia, siivousapua, jonkun, joka vie ulos kävelylle. Anna mahdollisuus itkeä, raivota rauhassa. Älä lähde mukaan “kostosuunnitelmiin”, mutta älä myöskään tyrmää niitä, ne kuuluvat asiaan, mutta niitä ei sovi ruokkia. Älä aikatauluta toisen surua, surulla ei ole aikarajaa. Jos et tosiaankaan tiedä, mitä sanoisit, ole hiljaa, kertoo Stiina ajatuksistaan hyviin kohtaamisiin liittyen.
– Kohtaa henkirikoksen uhrin läheinen ennakkoluulottomasti, koska meitäkin on niin moneen junaan. Henkirikoksen uhrin läheistä ei voi laittaa mihinkään muottiin. Ota huomioon ikä ja hänen muutkin elämänkokemukset – meille on sattunut ja tapahtunut paljon muutakin kuin se, että olemme henkirikoksen uhrin läheisiä. Kannusta ja tue henkirikoksen läheistä avaamaan suunsa ja hakemaan apua. Ohjaa myös vertaistuen piiriin ilman kynnystä, toteaa Meiju.
Lue lisää: Surevan kohtaaminen
