SUREVAN ARKEA JA JAKSAMISTA TUKEVIA PALVELUITA

Surevan terveyspalvelut

Terveyspalveluiden sekä psykososiaalisen tuen järjestäminen on osa lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Tukea tulee tarjota aktiivisesti kaikille, jotka ovat kokeneet äkillisen järkyttävän tapahtuman, kuten läheisen menetyksen.

Äkillisessä kuolintapauksessa hätäkeskus, poliisi, pelastuslaitos, ensihoito, sosiaali- ja kriisipäivystys sekä tarvittaessa kolmannen sektorin toimijat tekevät yhteistyötä läheisten auttamiseksi. Hyvinvointialueiden vastuulla on järjestää ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys, joka on yleensä keskitetty sairaaloihin.

Psykososiaalinen tuki ja kriisiapu ovat osa perusterveydenhuollon päivystystä. Lisäksi sairaaloissa voi olla henkisen ensiavun työntekijöitä, pappeja tai diakoneja. Sairaanhoitajat kartoittavat kokonaistilanteen ja tarjoavat keskusteluapua.

Lapsiperheet saavat tukea myös neuvoloista. Lisäksi sureva voi saada lääkärin apua työterveyden, julkisen terveydenhuollon, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon kautta, ja samoista paikoista voidaan myös ohjata eteenpäin. Lääkärikäynti on usein tarpeen esimerkiksi silloin, kun läheinen joutuu olemaan alentuneen työ- ja toimintakykynsä takia poissa töistä tai koulusta. Mitä suru on -sivulla on kerrottu, millaisista merkeistä tietää, että sureva tarvitsee ammattiapua.

Vaikka surun voimakkaatkin ilmenemismuodot ovat sinänsä normaaleja, ei surevan tuntemuksia pidä koskaan sivuuttaa. Ammattilaisen tulee varmistaa, että sureva tietää oikeuksistaan ja saatavillaan olevista palveluista. Tärkeintä on ottaa huomioon surevan oma kokemus: apua on tarjottava niille, jotka sitä kokevat tarvitsevansa.

Surevan sosiaalipalvelut

Läheisen menetyksen jälkeen sureva tarvitsee kokonaisvaltaista tukea. Jos surevan tukiverkostot ovat riittävät, on paras tuki ja apu usein omissa läheisissä. Joskus tarvitaan lisäksi ammattiapua. Sosiaalihuoltolaki ja terveydenhuoltolaki määrittelevät, millaista apua hyvinvointialueiden on tarjottava asukkailleen, ja millaisissa tilanteissa sitä annetaan.

Sosiaalihuoltolain mukaan tietyillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, opetustoimessa tai poliisissa työskentelevillä ammattihenkilöillä on velvollisuus ohjata sosiaalihuoltoon sen palveluja tarvitsevat. Sosiaalihuollon palveluista vastaavat hyvinvointialueen sosiaalitoimistot. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat täydentävät julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Sosiaalihuollon työntekijä tekee tarvittaessa maksuttoman palvelutarpeen arvioinnin, jossa kartoitetaan surevan sosiaalipalvelujen tarvetta. Sosiaalihuollon kautta voi saada apua esimerkiksi omaan jaksamiseen, perheen arjen rutiinien jatkamiseen, käytännön kotitöihin ja äkillisen kriisin aiheuttamiin huoliin liittyen. Tarvittaessa sureva ohjataan eteenpäin myös muiden palvelujen piriin.

Vertaistuen mahdollisuudesta tulisi kertoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja surevan yhteystiedot olisi hyvä tämän luvalla välittää hänen tilanteeseensa sopivalle järjestölle, jotta järjestöstä voidaan ottaa yhteyttä surevaan ja kartoittaa, millaista tukea se voisi surevalle tarjota. Järjestöt voivat tarvittaessa ohjata surevan myös muiden palvelujen pariin.

Surevan kohtaamisessa on tärkeää myötätunto

Surevan sosiaali- ja terveyspalvelut

Millaista apua Mistä apua haetaan Huomioitavaa
Akuuttia psykososiaalista tukea, kriisiapua, avun tarpeen arviointia ja ohjausta. Ympärivuorokautinen sosiaali- ja kriisipäivystys, kriisikeskukset. Psykososiaalinen tuki ja kriisiapu ovat Suomessa lakisääteisiä, ja niiden järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla. Kolmannen sektorin palvelut, kuten kriisikeskukset täydentävät palveluita.
Neuvontaa, ohjausta ja apua mm. arjessa jaksamiseen, hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyen. Hyvinvointialueen sosiaalitoimistot. Sosiaalihuoltolain mukaan hyvinvointialueen asukkaalla on oikeus saada palvelutarvearvio tilanteestaan. Monet sosiaalihuollon palvelut ovat lakisääteisiä. Sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan tuki on maksutonta.
Lapsiperheiden neuvontaa, ohjausta ja keskusteluapua. Perheneuvola. Kasvatus- ja perheneuvonta on tarkoitettu lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen.
Käytännön apua ja tukea. Kotipalvelua (esim. apua kotitöihin, lastenhoitoapua). Sosiaalitoimisto. Myös seurakunnilta ja järjestöiltä voi saada apua. Kotipalvelu saattaa olla maksullista.
Kuntouttavaa toimintaa. Lääkäri tai KansaneläkelaitosKela. Myös sosiaali- ja terveydenhuolto, vakuutusyhtiö, TE-palvelut ja opetustoimi voivat ohjata kuntoutukseen hakeutumisessa. Kuntoutujan aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin on tärkeää.
Vertaistukea. Surujärjestöt, seurakunnat, Suomen Mielenterveys MIELI ry, muut järjestöt. Vertaistuki on maksutonta ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa.
Neuvonta ja ohjaus, kun asiakas on tyytymätön palveluunsa tai kohteluunsa, tai haluaa neuvoja oikeuksiinsa liittyen. Sosiaaliasiamies Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita sosiaalihuoltoon ja asiakkaan oikeuksiin liittyvissä asioissa.
Keskusteluapu Sairaalat, terveyskeskukset, työ- koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perheneuvolat, seurakunnat, kolmannen sektorin palvelut kuten kriisikeskukset. Usein omaisten läheisten on tärkeää keskustella kuolemaan johtaneista tapahtumista paikalla olleiden ammattilaisten, kuten lääkärien, sairaanhoitajien ja pelastustyöntekijöiden kanssa. Ammattilaisten on tärkeää tarjota surevalle mahdollisuutta keskusteluun.
Sairausloma, lääkehoito ja hoitoon ohjaus Sairaalat, terveyskeskukset, työ- koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Sairausloman edellytyksenä on, että surevan toimintakyky on heikentynyt surun seurauksena
Psykoterapia ja muut terapiamuodot Psykoterapeutit ja terapeutit Kansaneläkelaitoksen korvaamaa psykoterapiaa haetaan psykiatrin lähetteellä. Yksityiset terapeutit tarjoavat myös muita terapiamuotoja ja heiltä voi varata aikoja omakustanteisesti.

Lähteitä ja lisätietoa