SUREVA TYÖYHTEISÖSSÄ

Sähköiset lähteet: 

Kirjalliset lähteet:

  • Ahlström, M. (2017). Työhön paluu traumaattisen surun jälkeen – surevien kokemuksia työhön paluustaan. Pro gradu. Tampere: Tampereen yliopisto. Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma.
  • Bath, D. (2009). Predicting Social Support for Grieving Persons: A Theory of Planned Behavior Perspective. Death Studies 33:10, s. 869–889.
  • Charles-Edwards, D. (2009). Empowering People at Work in the Face of Death and Bereavement. Death Studies 33:5, s. 420–436.
  • Dyregrov K., Dyregrov A. (2008). Effective Grief and Bereavement Support. The Role of Family, Friends, Colleagues, Schools and Support Professionals. Lontoo: JKP
  • Gibson, M., Joan, T. & Gallagher, A. (2011) Workplace support for traumatically bereaved people. Bereavement Care 30:2, s. 10–16
  • Kauppinen, K. Työ on henkireikä – työssäkäyvän läheisen kuolema, suru ja siitä selviäminen. Teoksessa Kauppinen K ja Silfver-Kuhalampi M. (toim.) (2015) Työssäkäynti ja läheis- ja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2015: 12, s. 95–131.
  • Poijula, S. (2018). Resilienssi – Muutosten kohtaamisen taito. Helsinki: Kirjapaja.

Muut lähteet: 

  • Keskustelut johdon kouluttaja, työnohjaaja Nenne Amnellin kanssa 12.9.2019
  • Keskustelut Suomen nuoret lesket ry:n kokemusasiantuntija Elisa Stenbergin kanssa 12.9.2019.
  • Muu Surevan kohtaaminen -hankkeen kokemusasiantuntijoilta ja surujärjestöjen työntekijöiltä saatu kokemusperäinen tieto.

Miten ja miksi organisaation tulee varautua työntekijöidensä kohtaamiin menetyksiin?

Miksi organisaation on tärkeää huomioida surevat työntekijät?

  • Haastavaa tilannetta helpottaa etukäteen laadittu toimintamalli, joka on kaikkien tiedossa. Tutkimusten mukaan läheisensä menettäneet voivat henkisesti ja fyysisesti paremmin työpaikoilla, joissa on etukäteen laadittu strategia työntekijöiden henkilökohtaisten kriisien varalle.
  • Riittämätön huomioiminen voi johtaa pidempiin sairauslomiin sekä ongelmiin työkyvyssä ja työyhteisössä toimimisessa.

  • Parempi tuki vaikeassa tilanteessa oleville työntekijöille johtaa parempaan työhyvinvointiin ja pitkällä tähtäimellä lisää työn tuottavuutta. Työntekijästä huolehtiminen on myös organisaation etu.

  • Hyvin varautunut työyhteisö on resilientimpi. Tämä tarkoittaa sitä, että organisaatio selviää paremmin muutoksista ja pystyy hyödyntämään myös haastavissa elämäntilanteissa olevien työntekijöiden työpanosta.

Surevan kohtaaminen -hankkeen grafiikkaa

Miten organisaatio voi varautua työntekijöiden henkilökohtaisten kriisien varalle?

  • Ota kuoleman mahdollisuus huomioon työpaikan kriisisuunnitelmassa. Jokaisella työpaikalla tulisi olla myös työkyvyn varhaisen tuen malli, joka auttaa tukemaan työntekijöitä vaikeassa elämäntilanteessa. 

  • Organisaation tulee luoda raamit, joiden puitteissa esihenkilöiden ja kollegoiden on helpompi tukea surevaa. Esihenkilöiden tehtävä on sopia yhdessä työntekijän ja työterveyden kanssa niistä toimista, joilla helpotetaan surevan paluuta töihin, sekä huolehtia siitä, että koko työyhteisö pystyy tukemaan surevaa.

  • Lue seuraavien otsikoiden alta, mitä tulisi ottaa huomioon ennen surevan töihin paluuta, töihin palatessa sekä pitkällä tähtäimellä. Ota nämä asiat huomioon työpaikan kriisisuunnitelmassa ja muissa tarvittavissa suunnitelmissa.

Lue lisää surusta

Tiedolla on suuri merkitys tuen onnistumisessa

Surevan tukeminen onnistuu, kun työyhteisön jäsenillä on riittävästi tietoa surusta ja menetyksen vaikutuksista surevan elämään. Niin johtoportaan kuin kollegoidenkin kannattaa hankkia perustiedot surusta.

Organisaatio voi kouluttaa työntekijöitään myös pyytämällä työyhteisöön kokemusasiantuntijan tai ammattilaisen, joka kertoo surusta, surevan kohtaamisesta ja surevan tarvitsemista tukitoimista.

Lue lisää surusta

Miten huomioida työntekijä ennen töihin paluuta?

Organisaation tulee huomioida työntekijänsä muuttunut tilanne heti kun se on tiedossa. Läheisen kuolema voi olla hyvin äkillinen tai etukäteen tiedossa oleva. Työntekijä voi jäädä pois töistä jo ennen läheisensä kuolemaa esimerkiksi osallistuakseen saattohoitoon.

Ota osaa ja kysy, mitä sureva tarvitsee

  • Työnantaja ottaa osaa suruun. Työnantajan tulee ilmaista osanottonsa sekä johtaa ja laittaa alulle tukitoimia. Esihenkilön on hyvä olla surevaan henkilökohtaisesti yhteydessä. Osanoton lisäksi hänen tulee kysyä surevalta, millaista tukea tämä haluaa työyhteisöltään.

  • Työnantaja tiedottaa tilanteesta työntekijän toiveiden mukaisesti. Työyhteisön jäsenet kaipaavat tietoa tapahtuneesta kriisistä, mutta tiedotus tapahtuu aina surevan ehdoilla. Kaikki eivät halua työtovereiden tietävän tilanteestaan.

  • Työyhteisö ottaa osaa suruun. Työnantajan on hyvä organisoida esimerkiksi addressin kerääminen tai muu muistaminen, johon työtoverit voivat osallistua. Esihenkilö välittää surevan toiveet työyhteisölle: esimerkiksi miten ja koska hän haluaa puhua tapahtuneesta työtovereidensa kanssa. Surevalle tulee antaa mahdollisuus myös olla puhumatta tapahtuneesta työpaikallaan lainkaan.

  • Säilytä yhteys sairausloman aikana. Töihinpaluuta helpottaa, kun surevan yhteys työpaikkaan on säilynyt sairausloman aikana.

Sairausloma ja muut poissaolot

Tiedän, että moni lamaantuu surusta ja tarvitsee pitkää sairauslomaa, ja ymmärrän sen täysin. Itse halusin kuitenkin palata töihin melko pian. Ihmiskontaktit auttoivat minua jaksamaan suruni kanssa.

Marja-Leena, Kokemusasiantuntija, Huoma – henkirikoksen uhrien omaiset ry

Sairausloman tarve läheisen kuoleman jälkeen on hyvin yksilöllistä. Jotkut tarvitsevat pitkää sairauslomaa pystyäkseen taas työhön, toiset taas haluavat palata töihin hyvinkin pian. Usein töihin paluu auttaa kuntoutumisessa, sillä se merkitsee paluuta “normaaliin elämään” kriisin jälkeen.

Työnantajan on hyvä kannustaa ja tukea surevaa töihin paluussa, mutta toisaalta on tärkeää osoittaa ymmärrystä poissaoloja kohtaan.

Työnantajan tulee varmistaa, että surevalla on pääsy työterveyspalveluihin, ja että sairauslomista sovitaan yhdessä työntekijän ja työterveyden kanssa. Avainasemassa on surevan oma kokemus omasta työkyvystään.

Sairausloma vaatii lääkärin tekemää diagnoosia. Valitettavasti menetyksestä johtuva hetkellinen työkyvyttömyys johtaa siksi usein virheellisiin masennusdiagnooseihin.

Työnantajan on hyvä miettiä käytännöt sille, miten mahdollistetaan työntekijän poissaolo esimerkiksi saattohoidon aikana.

Miten tukea työntekijää töihin palatessa?

  • Työnantajan tulee järjestää surevan toiveiden mukaisia mahdollisuuksia käsitellä tapahtunutta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi muistotilaisuus, jossa sureva saa kertoa kuolleesta läheisestään, tai keskustelutilaisuus ulkopuolisen ammattilaisen johdolla.

  • Työnantaja voi järjestää kolmikantaneuvottelut yhdessä työterveyden kanssa. Neuvottelu järjestetään vain työntekijän suostumuksella, mutta työnantaja voi tehdä siihen aloitteen. Kolmikantaneuvottelussa käydään läpi surevan tarpeita ja toiveita sekä sitä, millaisin järjestelyin surevan työkykyä voidaan parhaiten tukea. 

  • Työnantajan tulee järjestää työhön paluu ja tarvittavat tukitoimet hallitusti. On tärkeää tiedostaa menetyksen vaikutus työntekijän elämään ja työkykyyn. Toisaalta työntekijää ei pidä aliarvioida: suru ei tyhmennä, vaikka se saattaa vaikuttaa jonkin aikaa esimerkiksi muistiin ja yleiseen jaksamiseen.

  • Työnantajan tulee ottaa huomioon surevan perhetilanne. Jos esimerkiksi lapsiperheen toinen huoltaja tai yksi lapsista kuolee, vaatii tilanne usein erityisjärjestelyitä. Esimerkiksi työajoissa voidaan tarvita joustoa lastenhoidon järjestämiseksi.

Mitä jos sureva on valmis palaamaan töihin, mutta ei ole täysin työkykyinen?

Surevan töihinpaluun tukeminen kannattaa, vaikka sureva ei olisikaan heti valmis työskentelemään samoissa tehtävissä ja samassa tahdissa kuin ennen tapahtunutta. On monia keinoja, joilla surevan uudelleensopeutumista voidaan auttaa. Keinot ovat väliaikaisia: paluu normaalitilaan tulee tehdä hallitusti ja surevalle sopivassa tahdissa.

  • Työajan vähentäminen. Osasairauspäivärahaa voi saada, kun ennen kokoaikaista työaikaa vähennetään 40-60% aiemmasta. Osasairauspäivärahan maksaa Kela. 

  • Joustavat työajat. Työtekijän kanssa voi sopia ylimääräisistä joustoista, jotka tukevat hänen työkykyään. 

  • Työtehtävien uudelleenjärjestely. Joskus tietyt työtehtävät onnistuvat surevalta paremmin kuin toiset. Uudelleenjärjestely tehdään työntekijän toiveiden mukaan ja yhteistyössä hänen kanssaan.

Anna aikaasi. Surevan kohtaaminen -hankkeen kuvitusta.

Miten tukea surevaa pitkällä tähtäimellä?

Läheisen menetyksen vaikutukset työntekijän elämään ovat kauaskantoiset. Usein surevan huomiointi loppuu liian pian.

  • Surevan voinnin ja työkyvyn seuraamisesta tulee tehdä automaattista
    Työkykyä voidaan seurata esimerkiksi säännöllisissä tapaamisissa esihenkilön ja työterveyden kanssa.
  • Surevan vointia tulee kysyä vielä pitkänkin ajan päästä. Esimerkiksi työterveyskäynneillä ja kehityskeskusteluissa on tärkeää huomioida myös menetysten vaikutus nykytilanteeseen, vaikka menetyksestä olisi pitkä aika. Useimma surevat arvostavat sitä, että esihenkilöt ja työtoverit osoittavat välittämistä kysymällä välillä vointia ja osoittamalla muistavansa kuolleen.

Empatia on tärkeintä. Se että kysytään kuulumisia, ja että jälkikäteen ja vielä pitemmän ajan päästäkin kysellään vointia.

Marja-Leena, Kokemusasiantuntija, Huoma – henkirikoksen uhrien omaiset ry