KUOLINVIESTIN VIEMINEN

Kuolinviestin vieminen

Mitkä ovat tärkeimmät huomioon otettavat asiat, kun omaisille ilmoitetaan äkillisestä kuolemasta?

Katso lisää

Sinulla on väliä!

Kuolintiedon saamisen hetki piirtyy usein yksityiskohtaisesti omaisen mieleen. Tilanteella voi olla hyvinkin kauaskantoisia seurauksia hyvässä ja pahassa. Miten viestin kertoja voi omalla käytöksellään auttaa surevaa?

Katso lisää

Älä jätä surevaa yksin!

Äkillisen kuoleman jälkeen menehtyneen läheiset tarvitsevat tukea.  Miten kuolinviestin kertoja voi varmistaa, että sureva ei jää yksin vaan saa tarvitsemaansa apua?

Katso lisää

Ammattilaisen käytännöt ja velvollisuudet

Omaiset on otettava huomioon kuolemaan liittyviä käytännön asioita hoidettaessa. Käytännön työtehtävien lisäksi ammattilaisella on lakisääteisiä velvollisuuksia surevia kohtaan: esimerkiksi kriisiavun tarjoaminen on Suomessa lakisääteistä.  Poliisin velvollisuuksista henkirikoksen uhrin läheisiä kohtaan on säädetty EU:n rikosuhridirektiivissä ja rikoslaissa.

Katso lisää

Äkillisesti kuolleen henkilön läheisten tukeminen. Hoitotyön suositus (online). Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö, 2018 (viitattu 4.9.2018). Saatavilla: www.hotus.fi.

Direktiivi 2012/29/EU.

Esitutkintalaki 22.7.2011/805.

Pelastuslaki 29.4.2011/379

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003

Kirjalliset lähteet:

  • Aho A-L., Savolainen S. (2012). Kirjallisuuskatsaus: Vanhempien selviytymistä edistävät ja estävät tekijät lapsen kuoleman jälkeen. Thanatos 1 (2), 1–28.
  • Harrington C., Sprowl B. (2011). Family member’s experiences with viewing in the wake of sudden death. Omega: Journal of Death & Dying 64(1), 65–82.
  • Hautala, E., Tuominen, E. (2017). Ensivaiheen tuki äkillisesti puolisonsa menettäneelle. Tampereen ammattikorkeakoulun opinnäytetyö (AMK).
  • Helasmäki, R, Järvinen, M. (2021) Opas kuolinviestin viemisestä
  • Kiiski, K. K. (2009). Poliisin rooli kuolemansyytutkinnassa. Poliisiammattikorkeakoulun oppikirjat 18/2009.
  • Kylänpää, E.(2010). Poliisin ja itsemurhan tehneen läheisen kohtaaminen. Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö (AMK).
  • Saari, S; Kantanen, I.; Kämäräinen, L.; Parviainen, K.; Valoaho, S.; Yli-Pirilä, P. (toim.) (2009). Hädän hetkellä – psyykkisen ensiavun opas. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim ja Suomen Punainen Risti.
  • Saariola, Laura (2017). Meitä alettiin jo kutsua kalmanpartioksi – poliisin kokemat tunteet kuolinviestitehtävällä. Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö (AMK).
  • Savolainen S., Kaunonen M. & Aho A-L. (2013). Vanhempien selviytymistä auttavat tekijät lapsen kuoleman jälkeen. Hoitotiede 25 (3), 222–235.
  • Virta T., Kaunonen M., Aho A-L. (2017). Henkirikosuhrien läheisten suru sekä selviytymistä edistävät ja estävät tekijät. Thanatos 6 (2), 5–48.
  • Välimäki, Elina (2017). Ei unohdu koskaan. Henkirikoksen jäljet. Jyväskylä: PS-kustannus.

Miten kerron kuolinviestin?

  • Anna läheisille tieto äkillisestä kuolemasta mahdollisimman pian ja kaikkien perheenjäsenten ollessa läsnä, mahdollisuuksien mukaan moniammatillisessa työryhmässä.

  • Keskustele omaisten kanssa suoraan ja rehellisesti kuolintapahtumasta, kuoleman estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja kuoleman väistämättömyydestä.

  • Varmista, etteivät läheiset jää yksin kuolintiedon saamisen jälkeen. Kysy lupa välittää läheisten tiedot kriisitukea tarjoavalle taholle ja vertaistukijärjestölle.

Hoitotyön tutkimussäätiö julkaisi syksyllä 2018 asiantuntijoiden laatimat, tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset äkillisesti kuolleen henkilön läheisten tukemiseen. Tällä sivulla esitetyt ohjeet perustuvat monin osin hoitosuosituksiin ja ovat linjassa niiden kanssa. Katso hoitosuositukset kokonaisuudessaan Hotuksen verkkosivuilta www.hotus.fi.

Sinulla on väliä!

Kuolinviestin kuuleminen on usein järkytys, ja ensimmäiset kohtaamiset uutisen jälkeen voivat iskostua mieleen pysyvästi. Usein muistoiksi kiteytyvät asiat ovat satunnaiseltakin tuntuvia yksityiskohtia: poliisi hakkasi ovea. Myös tunneperäiset vaikutelmat jäävät mieleen: hoitaja oli rauhallinen ja vaikutti myötätuntoiselta. Sen sijaan ensilinjan auttajien kertomat faktatiedot ja annetut ohjeet unohtuvat, eikä sureva välttämättä muista tietoja saaneensakaan.

Ensilinjan auttaja ei useimmissa tapauksissa ole koulutettu kriisityöntekijä. Siksi on tärkeää, että ensilinjan auttaja varmistaa, että sureva saa tarvitsemansa avun muilta moniammatilliseen verkostoon kuuluvilta auttajilta.

Esitteitä

Surujärjestöt

Surevan kohtaaminen

Monimuotoiset perheet poliisin työssä

Kuuntele Suruosasto-podcastin jakso, jossa Surevan kohtaaminen -toiminnan kokemusasiantuntijoiden Miian ja Teemun vieraana on työssään paljon kuolemaa ja surevia läheisiä kohdannut rikosylikonstaapeli Mikko Juote.

Podcastin jaksossa keskustellaan mm. siitä, millaisia ajatuksia ja tunteita poliisin kohtaaminen voi surun keskellä ihmisissä herättää ja miten poliisikoulutuksessa huomioidaan kuoleman ja surun kohtaaminen poliisin työssä.

Kuuntele jakso tästä

Miten pidän huolta surevan hyvinvoinnista?

Kuolleen omaiset tarvitsevat usein kriisiapua heti kuolinviestin kuultuaan. Siksi suositellaan, että kuolinviesti kerrottaisiin mahdollisuuksien mukaan moniammatillisessa työryhmässä, eli mukaan olisi hyvä ottaa esimerkiksi kriisityöntekijä, sosiaalityöntekijä tai seurakunnan työntekijä.

Omaista ei pidä jättää yksin kuolinviestin kuulemisen jälkeen. Shokissa oleva henkilö voi vaikuttaa rauhalliselta, vaikka tarvitseekin apua. Hän ei myöskään pysty itse arvioimaan omaa avuntarvettaan.

  • Huolehdi siitä, että joku jää paikalle kun sinä lähdet. Kartoita surevan sosiaalinen tukiverkosto ja ota tarvittaessa läheisiin yhteyttä itse. Paikalle voidaan kutsua myös kriisiapua tai seurakunnan työntekijä.

  • Huolehdi läheisten turvallisesta siirtymisestä kuolinpaikalle tai sairaalaan sekä myöhemmin takaisin kotiin. Shokissa olevaa ei saa päästää auton rattiin!

  • Kysy surevalta lupa välittää hänen yhteystietonsa auttavalle taholle. Mitä kipeämmin apua tarvitaan, sitä vähemmän voimia sen hakemiseen usein on.

  • Jätä surevalle tietoa kirjallisena: toimintaohjeita seuraaville päiville, tapahtuneesta lisätietoa antavat tahot, kriisikeskuksen ja vertaistukijärjestön yhteystiedot. Suullisesti annetut tiedot eivät jää mieleen.

  • Tarjoa apua toistuvasti. Sureva ei välttämättä osaa heti arvioida omaa avuntarvettaan. Tilanne saattaa myös muuttua.

Mihin Sureva ohjataan?

Tärkeintä on, että joku ottaa kopin surevasta ja varmistaa, että hän saa tarvitsemaansa apua. Surevan kohtaaminen -verkkosivulla on tietoa erilaisista avun kanavista ja vertaistukea tarjoavista järjestöistä. Jos kuolemaan liittyy rikos, tulisi uhrin omaiset ohjata aina Rikosuhripäivystykseen.

Katso tukikanavat tästä.

Miten poliisi hyötyy asiakkaan perhetaustan huomioimisesta?

Jokainen poliisi tunnistaa kuolinviestin viemisen erityistä läsnäoloa vaativaksi tilanteeksi. Yksi asia, joka ei aina käy ilmi ennakkotiedoista ja viranomaisrekistereistä tai näy päällepäin, on asiakkaan perhetaustan monimuotoisuus. Monimuotoiset perheet -verkosto (www.poliisijaoikeus.fi)

Ammattilaisten hyvät käytännöt ja velvollisuudet

Suomessa kriisiavun tarjoaminen on lakisääteistä. Esimerkiksi poliisi- pelastus- ja terveydenhuoltotehtävissä toimivalla on myös lakisääteinen velvollisuus ohjata sosiaalipalvelujen piiriin niitä tarvitsevat. Hyvinvointialueiden on järjestettävä lakisääteistä kriisiapua. Lue kriisiavusta ja siihen ohjaamisesta lisää kriisiapua käsittelevältä sivultamme.

Kuolinviestin viemiseen liittyy monia käytännön seikkoja, joista osa koskee erityisesti poliiseja:

  • Virka-asu ja -auto. Monet omaiset toivovat, että kuolinviesti vietäisiin siviiliautolla ja -asuissa. Tämä edistää yksityisyydensuojaa. Toisaalta joissain tapauksissa virka-asun käyttäminen lisää poliisin uskottavuutta ja luottamusta.

  • Tietojen antaminen. Läheiset kaipaavat tietoa kuolemasta ja siihen johtaneista syistä. Tiedonpuute saattaa voimistaa läheisen kokemaa vihaa, pelkoa, eristyneisyyttä tai voimattomuutta. Jos yksityiskohtia ei tutkinnallisista syistä voida kertoa, on omaisille kerrottava selkeästi syyt siihen miksei hänen kysymyksiinsä vastata sekä koska ja keneltä tietoa on saatavilla.

  • Ruumiin katsominen. Läheisiä (myös lapsia) tulisi rohkaista hyvästelemään menehtynyt, vaikka se saattaakin hetkellisesti voimistaa ahdistusta. Ammattilaisen tehtävä on arvioida, voidaanko ruumis näyttää kokonaisuudessaan vai vain tietyin osin – esimerkiksi jo pelkästä kädestä läheiset tunnistavat vainajan ja voivat sitä katsomalla ja koskemalla hyvästellä hänet.

Poliisin lainmukainen velvollisuus on varmistaa, että rikoksen uhri saa apua:

Esitutkintalaki 4 luvun 10 §

Jos asianomistajan 11 luvun 9 a §:n nojalla arvioidaan olevan erityisen suojelun tarpeessa taikka rikoksen luonne tai asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet sitä muuten edellyttävät, esitutkintaviranomaisen on tiedusteltava asianomistajalta, suostuuko hän yhteystietojensa välittämiseen asianomistajien tukipalveluiden tarjoajalle, ja asianomistajan suostuessa siihen välitettävä yhteystiedot ilman aiheetonta viivytystä.

Miten laki toteutetaan?

Käytännössä tukipalvelujen tarjoaja on useimmissa tapauksissa Rikosuhripäivystys eli RIKU. Kysy henkirikoksen uhrien omaisilta lupa välittää heidän yhteystietonsa Rikosuhripäivystykseen.
Rikosuhripäivystys

EU:n rikosuhridirektiivi:

(9)

[…] Kaikessa yhteydenpidossa rikosoikeudellisen menettelyn puitteissa toimivaan toimivaltaiseen viranomaiseen ja kaikissa palveluissa, joissa joudutaan kosketukseen uhrien kanssa ja joita ovat esimerkiksi uhrien tukipalvelut tai korjaavan oikeuden palvelut, olisi otettava huomioon rikosten uhrien henkilökohtainen tilanne ja välittömät tarpeet, ikä, sukupuoli, mahdollinen vammaisuus ja kypsyystaso, samalla kun kunnioitetaan täysin uhrien ruumiillista, henkistä ja moraalista koskemattomuutta. Rikosten uhreja olisi suojeltava toissijaiselta ja toistuvalta uhriksi joutumiselta, pelottelulta ja kostotoimilta, ja heidän olisi saatava toipumistaan varten tarvittava tuki sekä riittävät oikeussuojakeinot.

(37)

Uhrille olisi tarjottava tukea heti, kun hän on toimivaltaisten viranomaisten tiedossa, kaikissa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheissa ja riittävän pitkään myös niiden jälkeen uhrin tarpeiden mukaan ja tässä direktiivissä vahvistettujen oikeuksien mukaisesti[…]