Monikulttuurinen kohtaaminen ja suru2018-11-23T15:39:16+00:00

MONIKULTTUURINEN KOHTAAMINEN JA SURU

  • Almutairi, Adel F (2015) Understanding Cultural Competence in a Multicultural Nursing Workforce: Registered Nurses’ Experience in Saudi Arabia. Journal of Transcultural Nursing 2015, Vol. 26(1). 16– 23.
  • Castaneda, Anu E.; Mäki-Opas, Johanna; Jokela, Satu; Kivi, Nina; Lähteenmäki, Minna; Miettinen, Tanja; Nieminen, Satu; Santalahti, Päivi (2018) Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa : PALOMA-käsikirja.
  • Duodecim  (2017, luettu 10.9.2018) Onnistu monikulttuurisessa potilastyössä, saatavilla sähköisessä muodossa: https://www.duodecim.fi/2017/02/21/onnistu-monikulttuurisessa-potilastyossa/ 
  • Jirwe, M. (2009) Identifying the core components of cultural competence: findings from a Delphi study Journal of Clinical Nursing, 18. 2622-2634.

Mitä on monikulttuurinen kohtaaminen?

Monikulttuurisessa kohtaamisessa ammattilaisen on tärkeää toimia kulttuurisensitiivisesti.

Tämä ei tarkoita erilaisten kulttuurien yksityiskohtien tuntemusta, vaan erilaisten kulttuureihin liittyvien tapojen ja uskomusten arvostamista, niitä kohtaan koettua uteliaisuutta sekä kykyä havaita omaa, omista uskomuksista kumpuavaa syrjivää toimintaa.

Kulttuurisen kompetenssin käsite tarkoittaa kaikista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kunnioittamista sekä syrjimättömän ilmapiirin rakentamista ja vaalimista yhteiskunnassa.

Ammattilaisten kulttuurinen kompetenssi muodostuu kulttuurisesta tiedostamisesta, tuntemuksesta, taidoista, kohtaamisesta ja motivaatiosta. Omia kulttuurisia juuria, tottumuksia, arvoja ja uskomusjärjestelmiä peilataan toisten kulttuurien tottumuksiin, arvoihin ja uskomusjärjestelmiin.

Kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa toisen kulttuuria kunnioittavaa vuorovaikutusta ja arvostavaa (sekä sanallista että sanatonta) kohtaamista. Sekä ammattilaisella että asiakkaalla on oikeus oman kulttuurinsa ilmaisuun sekä hyväksytyksi ja kuulluksi tulemiseen.

Monikulttuurinen kohtaaminen käytännössä

Toisesta kulttuurista tulevan surevan auttaminen on pohjimmiltaan samanlaista kuin kenen tahansa surevan auttaminen: tärkeintä on aito, kunnioittava ja empaattinen kohtaaminen. Surevaa voi pyytää kertomaan itse surustaan ja siitä, millaista apua hän haluaa. Käytännössä kohtaamisen erityispiirre on usein tulkin käyttäminen kommunikaation mahdollistamiseksi.

  • KYSY. Älä oleta, vaan kohtaa sureva yksilönä. Voit kysyä esimerkiksi:

    • Surevan toiveita ja tarpeita. Tarkenna tarvittaessa.
    • Sopiiko valittu tulkki hänelle (tulkin kansalaisuus tai etninen tausta voi herättää epäluottamusta).
    • Haluaisiko sureva puhua naisen vai miehen kanssa (joistain aiheista voi olla vaikea keskustella vastakkaisen sukupuolen kanssa).
  • SELITÄ. Jos surevan toimintatavat tai toiveet ovat ristiriidassa käytäntöjen tai lainsäädännön kanssa, selitä tulkin avulla miksi ei voida toimia toivotulla tavalla. Perustelematta jättäminen saattaa tuntua mielivaltaiselta sellaiselle, joka ei tunne järjestelmää.

  • OLE KÄRSIVÄLLINEN ja kohtaa ihminen ihmisenä.

Tulkkaus

Viranomaisilla on velvollisuus huolehtia siitä, että tulkkausta koskeva lainsäädäntö toteutuu ja asiakkaat tulevat oikein ymmärretyiksi.

  • Ota selvää tulkkauspalveluista paikkakunnallasi. Muista myös etätulkkauksen mahdollisuus (video tai puhelin).
  • Lapsia ei saa käyttää tulkkeina.
  • Tulkki vain tulkkaa, osoita sanasi ja reaktiosi asiakkaalle.
  • Jaksota puhe.
  • Valmistele tulkkia aiheeseen.
  • Varaa aikaa: tulkkaus kestää aikansa, ja asioita saatetaan joutua kertaamaan.

Erityistä huomioitavaa monikulttuurisessa kohtaamisessa

  • Kun sureva on maahanmuuttaja, yhteistyö ja ketjuttaminen eri toimijoiden välillä on ensiarvoisen tärkeää, koska

    •  tiedonkulku toimii huonommin, koska järjestelmä ei ole täysin tuttu ja kielitaito voi olla huono
    • tukiverkosto voi olla heikko – kartoita tilanne kysymällä surevalta.
  • Pakolaistaustaisella

    • Traumat ja alhainen sosioekonominen taso voivat vaikeuttaa elämää surun kanssa.
    • Riski kliinisiin ongelmiin ja surun pitkittymiseen voi olla suuri, jos menetyksiä on useampi lyhyen ajan sisällä ja jos omaisilla ei ole ollut mahdollisuutta jättää hyvästejä menehtyneelle esimerkiksi pitkän välimatkan takia.
    • Useissa kulttuureissa perhekäsitys on laajempi kuin suomalaisilla keskimäärin – ydinperheeseen katsotaan kuuluvaksi myös serkut, sedät, tädit sekä isovanhemmat.
  • Turvapaikanhakijalla epävarma elämäntilanne todennäköisesti lisää ahdistusta ja vaikeuttaa elämää surun kanssa.

Mistä kriisiapua muunkielisille?

Ota ennakkoon selvää, mikä taho paikkakunnallasi järjestää kriisipalvelua muunkielisille. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuralla on vuosikymmenten kokemus maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kriisityöstä eri kielillä ja tulkkien kanssa työskennellen.

Huomioi myös verkossa saatavilla olevat muunkieliset materiaalit! Esimerkiksi ruotsalaisen Spädbarnsfonden-järjestön sivustolta löytyy opas lapsensa menettäneelle usealla eri kielellä.

Terveydenhuoltolaki
Kaikilla on oikeus kiireelliseen (myös psyykkiseen) hoitoon. Tämä koskee myös maassa luvattomasti oleskelevia ns. paperittomia.
Terveydenhuoltolaki