Reilun vuoden Surevan Kohtaaminen -toiminnassa kokemusasiantuntijana toiminut Katja (Käpy Lapsikuolemaperheet ry) on pitänyt kokemuspuheenvuoroja etäyhteydellä. Valmistautuminen puheenvuoroa varten alkaa yleensä jo aamulla.
–Syvennyn ja uppoudun kokemaani omissa oloissani. Varaan yleensä koko päivän vapaaksi ja laitan nenäliinapaketin valmiiksi pöydälle ennen puheenvuoroa.
–Pyrin kokemuspuheenvuorossani huomioimaan tilanteen luonteen ja tilaajan toiveet sekä luonnollisesti myös omat senhetkiset fiilikset. Valmistellessani puheenvuoroa palaan ajatuksissani menneeseen; eri aikoina sieltä nousee erilaisia asioita, jotka siirtyvät myös puheeseen. Ennen puheenvuoroa tarkastan etukäteen myös tekniikan toimivuuden ja saamani etäkokouslinkin, Katja kertoo.
Ajan myötä puheenvuorojen pitämiseen on tullut varmuutta. Kokemuksen karttuessa eri asiat korostuvat puheenvuoroissa. Katjalle on ollut tärkeää, että hän on voinut puheenvuoroillaan pitää yllä lapsensa muistoa, kertoa kokemuksistaan ja tukea ammattilaisia heidän työssään.
– Kerron puheenvuorossani omasta kokemuksestani, ja tunteeni välittyvät varmasti myös puheessani. Ajattelen, että se on ehkä juuri tärkein anti, jonka voin antaa. Kun jaan omia tuntemuksiani kokemistani tilanteista, pääsevät kuulijatkin ehkä syvemmälle vaikeaan aiheeseen, eikä se jää pelkäksi puheeksi.
–Mielestäni on tärkeää, että kuulijat saavat puheenvuorostani ajatuksia siitä, miten kohdata sureva. Toisaalta ajattelen myös niitä surevia vertaisiani, joita kuulijat tulevat kohtaamaan. Toivottavasti puheenvuoroni näkyy jollakin tapaa siinä, miten heidät kohdataan, Katja jatkaa.
Toistaiseksi hän on pitänyt puheenvuoroja tuleville sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille, mutta hän kokee puheenvuorot yhtä merkityksellisiksi mille tahansa työyhteisölle.
–Olen kokenut, että opiskelijat ovat kuunnelleet kertomustani ajatuksella, ja toivon, että he hyötyvät ajatuksistani sekä tulevassa työssään että muussa elämässään.
–Surevan kohtaaminen on aina koskettavaa kenelle tahansa, eikä silloin välttämättä tiedä, miten reagoida ja toimia. Kaikki meistä kohtaavat joskus surevia ihmisiä. Mielestäni millä tahansa työpaikalla voisi pitää kokemuspuheenvuoroja, jotta ymmärrys surevia kohtaan lisääntyisi. Työ on iso osa ihmisen elämää, ja työelämän tulisi myös tukea surevaa. Mikäli työkavereilla on syvempää ymmärrystä, voi esimerkiksi surevan paluu työelämään olla helpompaa, Katja kertoo.
Työpaikoilla surevan kohtaaminen voi olla hyvinkin vaihtelevaa sekä esihenkilöiden että työkavereiden osalta. Katja kokee, että monella voi olla vaikeaa suhtautua ja ottaa kontaktia surevaan.
–Joskus saatetaan ikään kuin ajatella ja kuvitella surevan puolesta, miten sureva jaksaa ja mitä hän pystyy tekemään. Kokemuspuheenvuorojen kautta ymmärrys todennäköisesti lisääntyisi, ja se helpottaisi puolin ja toisin. Puheenvuoro antaisi myös uskallusta keskustella ja suhtautua surevaan luontevammin.
Kokemuspuheenvuorot ovat merkityksellisiä kuulijoilleen, mutta ne antavat paljon myös kokemusasiantuntijalle itselleen. Katjalle kokemuspuheenvuorot ovat tärkeitä, vaikka olo niiden jälkeen on usein hieman ristiriitainen: toisaalta voimaantunut, toisaalta uupunut.
–Puheenvuoro herättää aina paljon tunteita. Joka kerta ääneni murtuu jossain kohtaa, mutta tiedän, että saan aina kerättyä itseni. Puheenvuoro herättää surua, kaipuuta ja ikävää, mutta toisaalta se myös voimaannuttaa. Kokemuspuheenvuorot antavat aina enemmän kuin ottavat.
– – – – – – – – – – – –
Surevan kohtaaminen -toiminnan kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot tavoittavat vuosittain tuhansia kuulijoita: surevia työssään kohtaavia ammattilaisia, vapaaehtoisia ja opiskelijoita. Kevään viestintäkampanjassa kokemusasiantuntijat kertovat ajatuksiaan kokemuspuheenvuoroista: miten he valmistautuvat kokemuspuheenvuoroihin, millainen merkitys puheenvuoroilla on heille, ja millaisille kohderyhmille puheenvuoroja pidetään.
