NÄKÖKULMIA KUOLINVIESTIN VIEMISEEN
Tieto läheisen äkillisestä kuolemasta on hyvä antaa mahdollisimman pian ja kaikkien perheenjäsenten ollessa läsnä, mahdollisuuksien mukaan moniammatillisessa työryhmässä. Omaisten kanssa on hyvä keskustella suoraan ja rehellisesti kuolintapahtumasta, kuoleman estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja kuoleman väistämättömyydestä. On tärkeää, etteivät omaiset jää yksin kuolintiedon saamisen jälkeen ja paikalle saapuu läheisiä/kriisiapua. Surevalta on hyvä kysyä lupaa välittää läheisten tiedot kriisitukea tarjoavalle taholle. Tietoa on hyvä antaa myös vertaistukitahoista.
Hoitotyön tutkimussäätiö on julkaissut asiantuntijoiden laatimat, tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset äkillisesti kuolleen henkilön läheisten tukemiseen. Tällä sivulla esitetyt ohjeet perustuvat monin osin hoitosuosituksiin ja ovat linjassa niiden kanssa. Katso hoitosuositukset kokonaisuudessaan Hotuksen verkkosivuilta www.hotus.fi.
Kuolinviestin viemiseen liittyy poliiseja koskevia käytännön seikkoja
Virka-asu ja -auto. Monet omaiset toivovat, että kuolinviesti vietäisiin siviiliautolla ja -asuissa. Tämä edistää yksityisyydensuojaa. Toisaalta joissain tapauksissa virka-asun käyttäminen lisää poliisin uskottavuutta ja luottamusta.
Tietojen antaminen. Läheiset kaipaavat tietoa kuolemasta ja siihen johtaneista syistä. Tiedonpuute saattaa voimistaa läheisen kokemaa vihaa, pelkoa, eristyneisyyttä tai voimattomuutta. Jos yksityiskohtia ei tutkinnallisista syistä voida kertoa, on omaisille kerrottava selkeästi syyt siihen miksei hänen kysymyksiinsä vastata sekä koska ja keneltä tietoa on saatavilla.
Ruumiin katsominen. Läheisiä (myös lapsia) tulisi rohkaista hyvästelemään menehtynyt, vaikka se saattaakin hetkellisesti voimistaa ahdistusta. Ammattilaisen tehtävä on arvioida, voidaanko ruumis näyttää kokonaisuudessaan vai vain tietyin osin – esimerkiksi jo pelkästä kädestä läheiset tunnistavat vainajan ja voivat sitä katsomalla ja koskemalla hyvästellä hänet.
Ammattilaisten hyvät käytännöt ja velvollisuudet
Suomessa kriisiavun tarjoaminen on lakisääteistä. Esimerkiksi poliisi- pelastus- ja terveydenhuoltotehtävissä toimivalla on myös lakisääteinen velvollisuus ohjata sosiaalipalvelujen piiriin niitä tarvitsevat. Hyvinvointialueiden on järjestettävä lakisääteistä kriisiapua. Äkillisissä ja traumaattisissa kuolintapauksissa kriisiapu on erityisen tärkeää. Lue kriisiavusta ja siihen ohjaamisesta lisää kriisiapua käsittelevältä sivultamme.
Miten pidän huolta surevan hyvinvoinnista?
Kuolleen omaiset tarvitsevat usein kriisiapua heti kuolinviestin kuultuaan. Siksi suositellaan, että kuolinviesti kerrottaisiin mahdollisuuksien mukaan moniammatillisessa työryhmässä, eli mukaan olisi hyvä ottaa esimerkiksi kriisityöntekijä, sosiaalityöntekijä tai seurakunnan työntekijä.
Shokissa oleva henkilö voi vaikuttaa rauhalliselta, vaikka tarvitseekin apua. Hän ei myöskään pysty itse arvioimaan omaa avuntarvettaan. Omaista ei pidä jättää yksin kuolinviestin kuulemisen jälkeen.
Poliisin lainmukainen velvollisuus on varmistaa, että rikoksen uhri saa apua
Esitutkintalaki 4 luvun 10 §
Jos asianomistajan 11 luvun 9 a §:n nojalla arvioidaan olevan erityisen suojelun tarpeessa taikka rikoksen luonne tai asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet sitä muuten edellyttävät, esitutkintaviranomaisen on tiedusteltava asianomistajalta, suostuuko hän yhteystietojensa välittämiseen asianomistajien tukipalveluiden tarjoajalle, ja asianomistajan suostuessa siihen välitettävä yhteystiedot ilman aiheetonta viivytystä.
EU:n rikosuhridirektiivi:
(9)
[…] Kaikessa yhteydenpidossa rikosoikeudellisen menettelyn puitteissa toimivaan toimivaltaiseen viranomaiseen ja kaikissa palveluissa, joissa joudutaan kosketukseen uhrien kanssa ja joita ovat esimerkiksi uhrien tukipalvelut tai korjaavan oikeuden palvelut, olisi otettava huomioon rikosten uhrien henkilökohtainen tilanne ja välittömät tarpeet, ikä, sukupuoli, mahdollinen vammaisuus ja kypsyystaso, samalla kun kunnioitetaan täysin uhrien ruumiillista, henkistä ja moraalista koskemattomuutta. Rikosten uhreja olisi suojeltava toissijaiselta ja toistuvalta uhriksi joutumiselta, pelottelulta ja kostotoimilta, ja heidän olisi saatava toipumistaan varten tarvittava tuki sekä riittävät oikeussuojakeinot.
(37)
Uhrille olisi tarjottava tukea heti, kun hän on toimivaltaisten viranomaisten tiedossa, kaikissa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheissa ja riittävän pitkään myös niiden jälkeen uhrin tarpeiden mukaan ja tässä direktiivissä vahvistettujen oikeuksien mukaisesti[…]
Miten laki toteutetaan?
Bannerin kuva: Itä-Uudenmaan poliisilaitos