LÄHEISEN KUOLEMAAN LIITTYVIEN ASIOIDEN HOITO

Läheisen kuolemaan liittyy monia käytännön asioita, jotka omaisten täytyy surun keskellä hoitaa. Suomessa viranomaiset saavat tiedon ihmisen kuolemasta väestötietojärjestelmästä, mutta kuolemasta täytyy silti ilmoittaa monille eri tahoille. Tälle sivulle olemme koonneet perustietoa läheisen kuolemaan liittyvistä käytännön asioista, lakisääteisistä velvoitteista ja taloudellisesta tuesta. Sivulta löydät lisätietolinkkejä, joita on myös käytetty sivun lähteenä.

Hoidettavia käytännön asioita 

Alun toimet

Mihin menee automaattisesti tietoa kuolemasta:

• Väestötietojärjestelmä saa tiedon henkilön kuolemasta suoraan sairaalasta, hoitolaitoksesta, kuoleman todenneelta lääkäriltä tai poliisilta.
• Myös Kela, työeläkeyhtiöt, seurakunnat sekä useimmat pankit ja vakuutusyhtiöt saavat tiedon viranomaisten kautta.

Minne pitää ilmoittaa:

• Ilmoitus työnantajalle ja oppilaitokseen
• Asunto: ilmoitus taloyhtiölle tai vuokranantajalle
• Erilaisten palveluiden irtisanominen (puhelinliittymät, erilaiset tilaukset, jäsenyydet, sähkösopimus)
• Digitaaliset palvelut/tilit (verkkosivut, sosiaalisen median tilit yms.)
• Kanta-asiakaskortit
• Pankkiasiat
• Postin ohjaus kuolinpesän asioita hoitavalle taholle
• Jos läheisellä on ollut yritystoimintaa, kuolinpesän osakkaiden on tehtävä tarvittavat muutos- ja lopettamisilmoitukset kaupparekisteriin. 

»Katso Kelan muistilista – Muistettavia asioita, kun omaisesi kuolee

Kuolinpesän asioiden hoito

Kuolinpesä

Henkilön kuollessa muodostuu kuolinpesä, joka on kuolleen henkilön varojen ja velkojen muodostama taloudellinen kokonaisuus. Se on kuolinpesän osakkaiden (perilliset, testamentinsaajat, leski) muodostama väliaikainen yhteisö, joka hallinnoi kuolinpesän omaisuutta ja hoitaa sen käytännön asiat. Jos kuolinpesän osakkaana on alaikäinen, on huomioitava tiettyjä asioita. Katso tarkempia tietoja alaikäisen omaisuuden hoidosta Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.

Kuolinpesän omaisuuden hoito

Kuolinpesän osakkaat hoitavat kuolinpesän omaisuutta yhteishallinnossa, mikä tarkoittaa sitä, että kaikkiin toimiin vaaditaan kaikkien osakkaiden suostumus (esim. omaisuuden myynti tai vuokrasopimusten irtisanominen). Osakkaiden tulee vastata omaisuudesta huolellisesti. Kuolinpesän tulee huolehtia omaisuuden hoitoon kuuluvista käytännön asioista, esimerkiksi vainajan asunnon hoidosta ja laskujen maksusta perinnönjaon tai osituksen toimitukseen asti.

Pankkiasiat

Kuolinpesän osakkaat voivat hoitaa kuolinpesän pankkiasioita. Pankkiasioiden hoitamiseen tarvitaan virkatodistus vainajasta, joka todistaa kuoleman ja osoittaa kuolinpesän osakkaat. Jos kuolinpesän osakkaat valtuuttavat yhden henkilön hoitamaan pankkiasioita, muut osakkaat antavat hänelle valtakirjan, jonka he kaikki allekirjoitettavat. Kunkin pankin verkkosivuilta löytyy ohjeita kuolinpesän asioiden hoitoon ja valmiita valtakirjoja, joita kannattaa käyttää.

»Katso tarkempia tietoja Suomi.fi-sivuilta kuolinpesän omaisuuden hoidosta.
»Kuolinpesän sähköinen asiointi – Uudistus tulossa vuoden 2027 aikana.
»Verohallinto kehittää OmaVeroa kuolinpesän asiointia varten.

Tukea surevalle

Läheisen kuolema on usein iso kriisi ja sen hyväksyminen voi olla vaikeaa. Varsinkin, jos kuolema on äkillinen ja yllättävä. Sureva voi tarvita tilanteessa myös akuuttia kriisiapua. Apua on tarjolla itselle ja muille läheisille, myös lapsille ja nuorille. Katso tukitahot tästä.

Puolison kuolema ja kuolinpesän asioiden hoito

”Paras lohduttava neuvo, jonka itse sain vertaisiltani, oli tämä: asiat kyllä järjestyvät, mutta siihen menee valitettavasti runsaasti aikaa. Tämä piti paikkansa. Kaiken kaikkiaan asioiden hoitamiseen kului vajaat kaksi vuotta.”

Kokemusasiantuntija, Nuoret Lesket ry

»Lue koko kirjoitus tästä.

– – – – – – – –

”Kun puolisoni kuoli, aloitin heti hoitamaan käytännön asioita. Suhtautumiseni näiden asioiden hoitamiseen on ristiriitainen. Toisaalta ne tuntuivat ylitsepääsemättömän vaikeilta, mutta toisaalta niiden hoitaminen antoi ehkä muuta ajateltavaa.”

Kokemusasiantuntija, Nuoret Lesket ry

»Lue koko kirjoitus tästä.

Hautaaminen

Kuolintodistus, hautauslupa ja kuolinsyyn selvittäminen

Lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja hautausluvan, kun vainajan kuolinsyy on vahvistettu. Hautaamiseen liittyvät käytännön järjestelyt voi aloittaa jo hautauslupaa odottaessa.

Lääkäri päättää lääketieteellisestä ja poliisi oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä, jos kuoleman syystä tarvitaan tarkempia selvityksiä. Lääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvä ruumiinavaus voidaan tehdä myös omaisen pyynnöstä tai viranomaisen pyynnöstä omaisen suostumuksella. Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen tehdään aina, jos epäillään tapaturmaa, rikosta, itsemurhaa, ammattisairautta, myrkytystä tai hoitovirhettä. Siihen ei tarvita omaisten lupaa.

Hautajaisjärjestelyt

Hautaus tapahtuu vainajan elämänkatsomuksen ja uskontokunnan sekä omaisten toiveiden mukaisesti. On hyvä selvittää, onko vainaja eläessään esittänyt toiveita tai antanut ohjeita hautaustaan varten.

Hautaustoimistot hoitavat omaisten niin toivoessa hautajaisiin ja hautaamiseen liittyvät käytännön asiat. Omaiset voivat halutessaan hoitaa ne myös itse. Hoidettavia käytännön asioita ovat siunaustilaisuutta varten kappelin tai kirkon varaaminen, siunausajan ja papin sopiminen, hautapaikan varaaminen ja hautaamiseen sekä hautajaisiin liittyvien yksityiskohtien sopiminen.

Jos hautajaiset ovat uskonnottomat, vainajaa voidaan kunnioittaa siunaustilaisuuden sijaan jossakin muussakin tilassa kuin kirkossa tai kappelissa ja puhuja voi olla muu kuin pappi.

Jos hautajaisten jälkeen halutaan pitää muistotilaisuus, hoidettavia käytännön asioita ovat myös muistotilaisuuden paikan, ajan ja tarjoilujen sopiminen.

Vainaja haudataan tai tuhkataan arkussa, joka hankitaan hautaustoimistosta. Vainajan tuhkan voi haudata uurnassa hautausmaahan tai sirotella muistolehtoon.  Maa- tai vesialueen omistajan luvalla tuhkan voi sirotella tai haudata myös luontoon. Arkku ja tarvittaessa uurna hankitaan hautaustoimistosta. Hautaustoimisto huolehtii vainajan pukemisesta, arkkuun laittamisesta sekä kuljettamisesta. Omaiset voivat halutessaan olla mukana.

Hautaamiseen liittyvät kulut maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän varoista. Jos kuolinpesä on varaton, voi välttämättömiin hautauskustannuksiin hakea täydentävää toimeentulotukea.

»Katso Suomen Hautaustoimistojen Liiton ensiohje vainajan omaisille.
»Uskonnottomien hautajaiset

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa käydään läpi kuolleen henkilön varat ja velat sekä perilliset ja testamentin saajat. Perunkirjoitus tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Sen järjestämisestä vastaa yleensä kuolinpesän osakas, joka hoitaa vainajan omaisuutta, esimerkiksi leski tai vainajan lapsi. Vainajan omaiset voi sopia keskenään, kuka hoitaa perunkirjoitukseen liittyvät järjestelyt. Perunkirjoitukseen kutsutaan kuolinpesän osakkaat eli perilliset, leski ja testamentin saajat.

Sukuselvitys

Perunkirjoitusta varten tarvitaan sukuselvitys vainajasta. Sukuselvitys varmistaa, ketkä ovat perillisiä. Perunkirjoitusta varten tarvitaan myös virallinen tieto siitä, että kuolinpesän osakkaat ovat elossa. Jos tämä tieto ei näy vainajan sukuselvityksestä, pitää osakkaasta tilata erillinen elossaolotodistus.

Sukuselvityksiä antavat Digi- ja väestötietovirasto, Evankelisluterilainen kirkko ja Ortodoksinen kirkko. Jos henkilö on kuulunut koko elämänsä evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan, sukuselvitys tilataan kirkon rekisteristä.  Jos vainaja ei ole kuulunut edellä mainittuihin seurakuntiin, sukuselvitys tilataan Digi- ja väestötietovirastosta. Sukuselvitys saatetaan tarvita sekä seurakunnista että DVV:sta, esimerkiksi jos vainaja on kuulunut seurakuntaan osan elämästään.

Perukirja

Perukirja on perunkirjoituksessa laadittava asiakirja. Perukirja toimii 1) omaisuusluettelona, jossa näkyvät vainajan sekä mahdollisen lesken varat ja velat, 2) osakasluettelona, koska perukirjaan merkitään kuolinpesän osakkaat ja leski sekä 3) veroilmoituksena, jonka perusteella perillisten perintöverotus tapahtuu.  Perukirja tulee lähettää Verohallinnolle kuukauden kuluessa siitä, kun perunkirjoitustilaisuus on pidetty. Perukirjan voi tehdä itse tai sen voi ostaa ulkopuolisena palveluna.

»Katso Vero.fi-sivuilta Perunkirjoitus ja perukirja – mitä ne tarkoittavat ja miten pitää toimia?

Ositus

Ositus on toimenpide, jossa avioliiton päätyttyä kuolemaan puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus selvitetään ja jaetaan. Sillä selvitetään mikä osa omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä perillisille. Ositus tehdään, jos pariskunnan välillä ei ollut avioehtoa, jolla avio-oikeus olisi suljettu pois. Jos avioehdon piirissä on ollut vain osa omaisuudesta, tehdään osittainen ositus, jossa yhteinen omaisuus ositetaan ja avioehdon alainen omaisuus erotellaan. Jos vainaja oli puolisoista varakkaampi, leskellä on mahdollisuus vaatia tasinkoa vainajan varallisuudesta. Lesken ei ole pakko luovuttaa tasinkoa perillisille, jos hän on varakkaampi. Ositus on tehtävä ennen perinnönjakoa. Osituksesta tulee tehdä ositussopimus, joka voi olla erillinen asiakirja tai se voidaan sisällyttää perinnönjakokirjaan.

»Katso lisätietoja Suomi.fi-sivuilta Omaisuuden ositus ja erottelu puolison kuoltua.

Perintöasiat

Kuka perii

Laissa säädetty perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Perinnönjättäjä voi testamentilla muuttaa laissa perimysjärjestystä. Rintaperillisillä on kuitenkin aina oikeus saada lakiosansa. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka he saisivat, jos testamenttia ei olisi.

Perimysjärjestyksen mukaan perintö menee ensi sijassa rintaperillisille. Rintaperillisiä ovat perittävän lapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne. Jos lapsia on useampi, kukin lapsi saa yhtä suuren osuuden perinnöstä. Jos joku perittävän lapsista on kuollut, tämän osuus menee hänen rintaperillisilleen. Ottolasten perintöoikeuteen liittyy erityisseikkoja.

Jos rintaperillisiä ei ole ja henkilö oli kuolinhetkellään naimisissa, tällöin aviopuoliso perii kuolleen puolisonsa.  Avopuoliso ei sen sijaan peri suoraan puolisoaan. Vainajan tekemällä testamentilla voi vaikuttaa perimiseen.

Jos perittävällä ei ole lapsia tai lasten jälkeläisiä eikä myöskään aviopuolisoa, perilliset ovat perittävän omat vanhemmat. Jos vanhempia ei ole, perintö menee sisaruksille. Perimysjärjestystä seurataan niin pitkälle kuin tarve vaatii, ellei testamenttia ole tehty. Serkut eivät kuitenkaan enää peri. Jos perimysjärjestyksen mukaisia perillisiä eikä testamenttia ole, perintö menee valtiolle.

Perinnönjako

Perinnönjako on toimitus, jossa vainajalta jäänyt omaisuus jaetaan perillisten kesken. Ennen perinnönjakoa on tehtävä perunkirjoitus ja ositus, jos vainaja oli naimisissa. Perinnönjaolle ei ole tiettyä aikarajaa. Se voidaan toimittaa heti perunkirjoituksen jälkeen. Perinnönjaon jälkeen perilliset saavat omistusoikeuden perimäänsä omaisuuteen. Kun pesän kaikki varat on jaettu perillisten kesken, kuolinpesä lakkaa olemasta. Verohallinnossa kuolinpesän lakkaaminen edellyttää, että kopio perinnönjakosopimuksesta toimitetaan verottajalle. Perinnönjakoa ei ole pakko tehdä, vaan kuolinpesä voi jäädä myös jakamattomaksi. Se voidaan jakaa myös osittain.

»Katso lisätietoja Suomi.fi-sivuilta Perinnön jakaminen.

Perinnönjakokirja

Perinnönjakokirja on perinnönjaossa tehtävä asiakirja, johon merkitään kuolinpesän osakkaat, jaettava omaisuus, sen arvo jakohetkellä ja kunkin osakkaan saama osuus.

Perintövero

Perintövero on vero, joka maksetaan perintönä tai testamentin perusteella saadusta omaisuudesta. Verohallinto määrää veron perukirjan perusteella. Jos perinnönjako on jo tehty, perintöverotuksessa huomioidaan myös perinnönjakokirja.

»Katso lisätietoja Vero.fi-sivuilta Perintövero ja kuolinpesän veroasiat ja Suomi.fi-sivuilta Perintövero.

Lapsen omaisuuden hoito

Kun alaikäinen lapsi on kuolinpesän osakkaana, lapsen edunvalvojana toimivalta huoltajalta edellytetään monien asioiden huomioon ottamista lapsen omaisuuden hoidossa. Lapsen edunvalvonnasta säädetään holhoustoimesta annetussa laissa (holhoustoimilaki), ja lain noudattamista valvoo Digi- ja väestö­tietovirasto.

Kun alaikäinen on kuolinpesän osakas, perukirja tulee toimittaa Digi- ja väestötietovirastoon. Sieltä tulee pyyntö laatia omaisuusluettelo lapsen omaisuudesta. Jos lapsen omaisuuden yhteenlaskettu arvo ylittää tietyn raja-arvon, lapsi merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tämä tuo mukanaan velvollisuuden vuositilin tekemiseen, jossa selvitetään lapsen omaisuudessa tapahtuneet muutokset sekä se, mihin lapsen varoja on käytetty. Lapsen varojen käyttö on rajoitettua ja varojen käyttäminen oikeustoimiin on osin luvanvaraista.

»Katso lisätietoja Digi- ja väestötietoviraston sivuilta Alaikäisen omaisuuden edunvalvonta.

Taloudellinen tuki

Eläkkeet ja vakuutukset

Perhe-eläkkeet (leskeneläke ja lapseneläke)

Perhe-eläkkeet on tarkoitettu turvaamaan omaisten toimeentuloa puolison tai vanhemman kuoleman jälkeen. Perhe-eläkkeitä ovat leskeneläke ja lapseneläke.  Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää perhe-eläkejärjestelmää: Kelan kautta maksettava perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke, joka pohjautuu kuolleen henkilön ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen. Perhe-eläkkeitä voi saada samaan aikaan kummankin järjestelmän kautta ja niitä voi hakea yhdellä lomakkeella joko Kelasta tai kuolleen henkilön työeläkelaitokselta.

Jos kuoleman on aiheuttanut työtapaturma, liikenneonnettomuus tai potilasvahinko, korvaukset maksetaan ko. vakuutusten perusteella. (Tapaturmavakuutuskeskus, Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta ja Potilasvakuutuskeskus)

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on lakisääteinen työnantajan työntekijöillensä ottama henkivakuutus. Vakuutuksesta maksetaan työntekijän kuoleman jälkeen kuolemantapauskorvaus vakuutusehdoissa mainituille edunsaajille. Edunsaajia ovat vainajan puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Myös avopuolisolla on tietyin ehdoin oikeus korvaukseen.

»Katso lisätietoa vakuutusehdoista ja korvauksen hakemisesta Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolin verkkosivuilta.

Henkivakuutus

Kuolleella läheisellä voi olla myös itse otettu henkivakuutus, josta löytyy tietoa vakuutuskirjasta tai vakuutusyhtiöstä. Vakuutuskorvausta haetaan suoraan siitä vakuutusyhtiöstä, josta vakuutus on otettu.

Yksinhuoltajakorotus lapsilisään

Lapsen toisen vanhemman kuollessa, lapsen vanhemmalla on oikeus lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen. Lapsilisä on Kelan maksama etuus.

Lapsen kuolemaan liittyvä taloudellinen tuki

»Katso lisätietoja Surevankohtaaminen.fi-sivuilta Taloudellinen tuki ja Käpy Lapsikuolemaperheet ry:n sivuilta Sosiaaliturvaopas lapsensa menettäneille perheille.

Hautausavustus

Jos kuollut omainen on ollut toimeentulotuen piirissä tai kuolinpesä on varaton, hautausavustusta voi hakea hyvinvointialueen sosiaalitoimesta. Joillakin työnantajilla voi olla lisäeläkevakuutus, josta maksetaan hautausavustusta. Osa ammattiliitoista voi myös myöntää avustusta.

Asumistuki

Omaisensa menettäneellä saattaa tulojen alentumisen vuoksi olla oikeus asumistukeen. Asumistukea haetaan Kelasta.
»Katso lisätietoja Kela.fi-sivuilta Yleinen asumistuki ja Eläkkeensaajan asumistuki.

Toimeentulotuki

Perustoimeentulotuki on tarkoitettu tilanteisiin, joissa tulot ja varat eivät riitä jokapäiväisiin välttämättömiin menoihin. Sitä haetaan Kelasta. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ovat tarveharkintaisia ja niitä voi hakea hyvinvointialueen sosiaalitoimen kautta, kun hakijalle on ensi tehty perustoimeentulotukea koskeva laskelma ja päätös.

»Katso lisätietoja Kela.fi-sivuilta Toimeentulotuki, Suomi.fi-sivuilta Läheisten asema ja toimeentulo ja Surevankohtaaminen.fi Taloudellinen tuki.

Oikeusapu

Henkilöllä voi olla mahdollisuus oikeusapuun tilanteessa, jossa tarvitsee asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa, eikä taloudellisen tilanteensa vuoksi pysty itse maksamaan sen kuluja.

 »Katso lisätietoja oikeusavusta.

Lisätietoja

Surujärjestöjen oppaat

Käpy Lapsikuolemaperheet ry
Lapsen kuolema
Sosiaaliturvaopas lapsensa menettäneille perheille

Nuoret Lesket ry
Leskiopas – Puolison kuolema työikäisenä

Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry
Opas henkirikoksen uhrin läheisille
Käytännön asiat henkirikoksen jälkeen

Surunauha – vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille
Opas itsemurhan tehneiden läheisille

Muita oppaita

Suomi.fi – Läheisen kuolema
Järjestöjen sosiaaliturvaopas
Kela.fi – Muistettavia asioita lapsen kuoleman jälkeen
Mortaali

”Suureksi avuksi oli teho-osastolta saamani Leskiopas, josta luin, mitä asioita ylipäätään pitää hoitaa ja mitä etuuksia on mahdollista hakea. Opas johdatti minut myös vertaistuen piiriin.” ❤️

Kokemusasiantuntija, Nuoret Lesket ry