Kokemusasiantuntijatoiminnan kenttä on monipuolinen ja kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään hyvin erilaisten toimijoiden ja aihepiirien tahoilta. Erilaiset elämäntilanteisiin liittyvät haasteet ja traumaattiset kokemukset ovat usein kokemusasiantuntijoiden aihepiireinä. Surevan kohtaaminen -toiminnan koulutettujen kokemusasiantuntijoiden aiheena on läheisen menetys.

Omakohtaisen kokemuksen tuoma asiantuntijuus on tullut mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon keskusteluun ja sitä on alettu arvostaa sekä hyödyntää eri tavoin julkisella sektorilla. Tämä näkyy konkreettisesti myös siinä, että Surevan kohtaaminen -toiminnan kokemusasiantuntijoita pyydetään puhumaan erilaisiin organisaatioihin ja tilaisuuksiin koko ajan enenevissä määrin.

Asiantuntijuutena oma kokemus

Kokemusasiantuntijuuden ja kokemusasiantuntijatoiminnan määritelmät ja käsitteet ovat vaihtelevia ja moninaisia. Kokemusasiantuntijuuden käsitteeseen liittyy yleensä kokemus jostakin ongelmasta selviytymisestä ja siihen liittyvän henkilökohtaisen ja merkityksellisen tiedon jaettavuudesta. Kokemusasiantuntijuus ei ole virallinen pätevyys, vaan periaatteessa kuka tahansa voi kutsua oman kokemuksensa perusteella itseään kokemusasiantuntijaksi. Kokemusasiantuntija käsitettä lähellä olevia käsitteitä ovat kokemustoimija, kokemuskouluttaja ja kehittäjäasiakas.

Keskeistä kokemusasiantuntijuudessa on oman kokemustiedon käsittely ja oman kokemustarinan työstäminen. Kokemus valjastetaan voimavaraksi ja sitä hyödynnetään muiden tukemiseen, opastamiseen ja kouluttamiseen. Kokemusasiantuntijuus voidaan nähdä eräänlaisena yläkäsitteenä, jonka alla on erilaisia tehtäviä ja rooleja. Kokemusasiantuntijatoiminnan katsotaan yleisesti olevan yksi konkreettinen keino vahvistaa osallisuutta ja toimia äänen antajana ”äänettömille” asiakasryhmille.

Kokemustietoa surevan kohtaamisesta

Surevan kohtaaminen -toiminnan kokemusasiantuntijoita yhdistää kokemus läheisen menetyksestä. He ovat kaikki jonkun Surujärjestön jäseniä ja ovat menettäneet lapsensa, puolisonsa tai läheisensä itsemurhan tai henkirikoksen kautta. Surevan kohtaaminen -toiminnan kokemusasiantuntijoiden asiantuntijuus perustuu omakohtaiseen kokemukseen menetyksestä, surusta ja sen vaikutuksista sekä saadusta tuesta. Heillä on kokemusta erilaisista kohtaamisista ammattilaisten kanssa, ja he voivat niiden pohjalta kertoa, millaiset asiat kohtaamissa tuntuivat hyvältä ja mitä toimintatapoja he eivät ole kokeneet tukea antavina. Kokemuspuheenvuoroissaan he jakavat menetyskokemuksensa lisäksi yleistä tietoa surevan kohtaamisesta ja saatavilla olevasta tuesta, esimerkiksi Surujärjestöjen tarjoamasta tuesta. Kokemuspuheenvuorojen lisäksi kokemusasiatuntijat antavat haastatteluja, osallistuvat tutkimuksiin ja voivat olla mukana erilaisissa opiskelijoiden projekteissa tai kehittämishankkeissa.

Surevan kohtaaminen -toiminnan kokemusasiantuntijat ovat käyneet kokemusasiantuntijakoulutuksen ja toimivat vapaaehtoisina ilman palkkiota. He saavat tehtävänsä tueksi työnohjausta, täydennyskoulutusta ja tukimateriaaleja. Kokemusasiantuntijat pitävät puheenvuoroja laajalti erilaisissa organisaatioissa, joissa kohdataan läheisenä menettäneitä. Myös oppilaitokset tilaavat paljon kokemusasiantuntijapuheenvuoroja. Pyynnöt kokemusasian vierailusta tulevat Surevan kohtaaminen -toiminnan työntekijälle, joka etsii sopivan kokemusasiantuntijan ja välittää hänen yhteystietonsa puheenvuoron tilaajalle. Kokemusasiantuntijat voivat sopia puheenvuoroja myös itsenäisesti. Iso osa kokemuspuheenvuoroista pidetään etäyhteyden kautta, mikä mahdollistaa puheenvuoron pitämisen välimatkasta riippumatta.

Kokemusten jakamisesta on hyötyä monille

Kokemusasiantuntijatoimintaa voidaan tarkastella yksilön, järjestelmän ja yhteiskunnan näkökulmasta. Sillä olla merkitystä monille eri tahoille, kuten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, palvelujärjestelmälle, toisille saman kokemuksen omaaville sekä kokemusasiantuntijalle itselleen. Ammattilaiselle kokemusasiantuntijatoiminta tarjoaa mahdollisuuden saada ruohonjuuritason tietoa sekä palautetta työstä ja palvelujärjestelmästä. Se myös haastaa arvioimaan toimintatapojen ja menetelmien toimivuutta. Kokemustieto lisää tietoa asiakkaan arjesta ja mahdollistaa paremman ymmärryksen.

Kokemusasiantuntijalle itselleen kokemusasiantuntijuus on mahdollisuus kääntää vaikeat kokemukset, elämäntilanteet tai sairaus voimavaraksi. Kokemusasiantuntijaksi kouluttaminen voi olla tärkeä osa kuntoutumista ja elämässä eteenpäin menemistä. Se tarjoaa mahdollisuuksia merkitykselliseen toimintaan ja itsensä kehittämiseen. Tämä kaikki voi vahvistaa itsetuntoa ja lisätä usko itseen ja tulevaisuuteen, jopa muuttaa identiteettiä.

Surevan kohtaaminen -hankkeen grafiikkaa

Viisi kokemusasiantuntijaa Surevan kohtaaminen -toiminnasta kertoo, mitä kokemusasiantuntijana toimiminen heille merkitsee.

”Minulle on äärettömän tärkeää, että voin tehtävässäni vaikuttaa siihen, miten vertaiseni sureva tulee kohdatuiksi palveluissa. On todella palkitsevaa huomata, jos jonkun kuulijan ennakkoluulo surevan kokemuksesta vaihtuu aitoon myötätuntoon ja kunnioitukseen.”

”Koen aidosti pystyväni auttamaan ihmisiä, jotka kohtaavat työssään surevia. Voin samalla myös käsitellä omaa suruani ja se auttaa itseäni jaksamaan paremmin.”

”Pidän kokemuspuheenvuoron, koska haluan tukea ammattilaisia ja läheisiä surevan kohtaamisessa. Työskentelen sairaanhoitajana ja olen erikoistunut palliatiiviseen ja saattohoitoon. Kyllä surevan kohtaaminen on meille hoitajille myös kovin vaikeaa.”

”Koen kokemusasiantuntijana toimimisen tärkeänä, se tuo jotain järkeä ja merkitystä järjettömään ja käsittämättömään asiaan.”

”Omasta surun kokemisesta on kummunnut jotain hyvää ja puheenvuorot ovat antaneet paljon itselle, ja palautteen mukaan myös kuulijoille.”

Surevan kohtaaminen -toiminnan kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroista saamat palautteet ovat todella myönteisiä. Kokemusasiantuntijoita kiitellään rohkeudesta kertoa oman elämän kipeistä kokemuksista. Puheenvuorojen koetaan lisäävän ymmärrystä sekä tietoa surusta ja surevan tukemisesta. Erityisen tärkeänä pidetään kokemusasiantuntijoiden kokemuksia kohtaamisista ammattilaisten kanssa. Niiden jakamisen koetaan lisäävän valmiuksia ja rohkeutta kohtaamiseen.

Sirpa Mynttinen

Asiantuntija

Surevan kohtaaminen -toiminta

Lähteet:

Haapakoski, Kaisa, Kasila, Kirsti & Kettunen, Tarja 2018. Kokemusasiantuntijoiden sisäänpääsy sairaalaorganisaatioon. Päiväkirja-analyysin yhtymäkohdat Norbert Eliasin teoriaan. Janus Sosiaalipolitiikan Ja sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 26(1), 40–56. Viitattu 12.4.2021.

Hietala, Outi & Rissanen, Päivi 2015. Opas kokemusasiantuntija toiminnasta. Kokemusasiantuntija – hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi. Kuntoutussäätiö & Mielenterveyden Keskusliitto. Verkkojulkaisu. Viitattu 7.4.2021.

Hirschovits-Gerz, Tanja, Sihvo, Sinikka, Karjalainen, Jarno & Nurmela, Anna 2019. Kokemusasiantuntijuus Suomessa. Selvitys kokemusasiantuntijakoulutuksen ja– toiminnan käytännöistä. THL. Työpaperi 7/2019. Viitattu 8.4.2021.

Kostiainen, Elisa, Ahonen, Sanna, Verho, Tanja, Rissanen, Päivi & Rotko, Tuulia 2014. Kokemukset käyttöön– kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen. THL. Työpaperi 36/2014. Viitattu 7.4.2021

Rissanen, Päivi 2015. Kokemusasiantuntijuus. Julkaisussa Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015. Miten tästä eteenpäin? THL. Työpaperi 20/2015, 239–244. Viitattu 7.4.2021.

Rissanen, Päivi, Sinkkonen, Niina, Sohlman, Tia & Kurki, Marjo 2015. Kokemusasiantuntijakoulutuksen suositukset. Mielen avain -hanke. Verkkojulkaisu.  Viitattu 7.4.2021.

Rissanen, Päivi & Puumalainen, Jouni 2016. Kokemuksen kautta osaamiseen: Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus. Katsaus. Kuntoutus. 1/ 2016. Viitattu 7.4.2021.

STM 2019. TIEKARTTA 2030 Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita. 2019:41. Verkkojulkaisu. Viitattu 12.4.2021.