Vaikka jokaista surua ja surevaa on kunnioitettava, saattaa sureva joutua tilanteeseen, jossa hänen oikeuttaan suruun ei tunnisteta tai tunnusteta esimerkiksi menetystavasta, iästä tai surevan ja menetetyn läheisen välisestä suhteesta johtuen. Nuoret Lesket ry:n kokemusasiantuntija Tiia on joutunut perustelemaan suremistaan. Surun monimuotoisuus -webinaarissa 4.11.2021 hän antaa äänen epäoikeutettua surua kokeneille sureville ja kertoo keinoistaan käsitellä suruaan sanoitta. Ilmoittaudu webinaariin >>

Tiia menetti puolisonsa kesällä 2014. Koska puolison kuolemaan liittyivät päihteet, Tiian suremista ja surua kyseenalaistettiin.

– Vaikka saamani kriisiapu on ollut lähtökohtaisesti todella onnistunutta ja auttanut minua suuresti, aivan akuuteimmassa vaiheessa minua kehotettiin vaikenemaan kuolinsyystä, jotten joutuisi leimatuksi. Minulle jäi kommentista pitkäksi aikaa takaraivoon ajatus, että tästä ei kannata puhua ja aloin varoa sanomisiani. Tietyllä tavalla tuli tunne, että kannoin suurta salaisuutta. Vaikka olenkin puhunut surusta ja menetyksestä, olen jättänyt asioita myös sanomatta, Tiia kertoo.

Jokainen suru ja sureva on arvokas, eikä menetystapa tai suhde menetettyyn läheiseen saa vaikuttaa siihen, miten ammattilainen surevan kohtaan. On äärimmäisen tärkeää, että sureva tulee nähdyksi ja kuulluksi niillä tavoin ja sanoin, jotka hän itse kokee oikeiksi.

Jos sureva saa ammattilaisilta ohjeeksi vaieta menetyksestään, saattaa hän ajatella, ettei hänen menetyksensä ole arvokas, eikä suremiseen ole oikeutta. Jotta surevia kohtaava ammattilainen ei tulisi luoneeksi surevalle paineita toimia tai surra ”oikein”, on surevaa kuunneltava ja hänen on annettava kertoa menetyksestään ja surustaan omin sanoin.

Erityisesti surun monimuotoisuudesta puhuttaessa on merkittävää, että ammattilainen kohtaa jokaisen surevan yksilönä ilman ennakko-oletuksia. Käytännössä ammattilaisen on siis kohdattava sureva avoimesti ja surevan ilmaisuihin mukautuen. Kohtaamisissa aito kiinnostus surevaa kohtaan helpottaa.

Monikerroksista luopumista

Tiian kohdalla surun epäoikeutukseen liittyy lisäksi hänen nuori ikänsä. Myös muut nuoret lesket ovat kertoneet kohdanneensa ammattilaisia, jotka ovat usuttaneet heitä nopeasti menetyksen jälkeen suuntaamaan kohti uutta.

Surevan kohtaaminen -hankkeen kuvitusta: kohtaa sureva yksilönä

On tärkeää, että sureva tulee nähdyksi ja kuulluksi niillä tavoin ja sanoin, jotka hän itse kokee oikeiksi.

Lue lisää: Surevan kohtaaminen

– Aika nopeasti menetyksen jälkeen ihmiset saattoivat kannustaa menemään eteenpäin. ”Olet nuori, uutta putkeen vaan ja lapsia hankkimaan ” -sanonnat tuntuivat pahalta. Olimme olleet mieheni kanssa yhdessä yli 16 vuotta ja kasvaneet yhdessä aikuisiksi. Lue lisää: Uudet kokemusasiantuntijat kertovat, mitä surevalle voi sanoa.

– Nuorena leskenä ajattelen, että sen lisäksi, että menetin elämänkumppanini, ystäväni ja aviomieheni, menetin myös yhteisen tulevaisuuden, joka piti sisällään haaveita lapsista ja yhteisestä elämästä. Koen, että kyse on monikerroksisesta luopumisesta, Tiia selventää.

Suru on kulkenut Tiian matkakumppanina nyt 7,5 vuotta. Menetyksen vaikutukset ulottuvat hänen sanojensa mukaan pitkälle, eikä aina itsekään tiedä, mitä on tulossa. Surun kokemus ja sen kanssa eläminen ovat jokaiselle surevalle yksilöllisiä kokemuksia. Lue lisää: Mitä suru on?

Tanssi tapana käsitellä surua

Usein ajatellaan, että puhuminen ja itkeminen ovat parhaita keinoja käsitellä surua. On kuitenkin myös monia muita tapoja, joilla sureva voi osoittaa tunteen voimakkuuden.

Tiialle tanssi on ollut keino käsitellä surua.

– Suru tuntuu vahvasti kehossani. En aina löydä sanoja ja hirveässä tunnemyrskyssä voi olla todella vaikea ilmaista sanoin, miltä tuntuu. Kehon keinoin ja tanssin avulla olen työstänyt ja päässyt ilmaisemaan, miltä minusta tuntuu. Olen laittanut musiikin soimaan ja lähtenyt liikkumaan ja siten näyttänyt, että tältä minusta tuntuu ja tältä suruni näyttää fyysisenä liikkeenä, tanssijana työskentelevä Tiia selventää.

– Ylipäätään taide on hyvä väylä surun käsittelyyn ja ilmaisemiseen. Puhumalla voi kertoo paljon, mutta taide tuo suruun uuden tason ja keinon näyttää tunteita ilman sanoja, hän lisää.