Löytyykö työpaikaltanne koronaohjeet? Onko paloturvallisuussuunnitelma ajan tasalla? Vaikka työpaikoilla varaudutaan edellä mainittuihin tilanteisiin, edelleen liian harvalla työyhteisöllä on selkeä toimintaohje surevan työntekijän kohtaamiseen. Muun muassa toimintasuunnitelman laatimisesta ja sen hyödyistä puhuu työntekijäkokemuksen asiantuntija, Linda Rautanen, Fambition Oy:stä 9.9.2021 järjestettävässä Surevan kohtaaminen työelämässä -webinaarissa. Ilmoittaudu maksuttomaan webinaariin 5.9. mennessä >>
– Työpaikoilla varaudutaan kyllä tulipaloon, mutta ei siihen, että suru kohtaa työyhteisön. Surevan kohtaamiseen tarvittaisiin kuitenkin selkeitä työkaluja ja muistilistoja, jotka helpottaisivat surutilanteissa sekä työyhteisöä että surevaa, Linda Rautanen huomauttaa.
Tutkimusten mukaan oikein ajoitetut toimenpiteet surevan työntekijän tukemisessa vaikuttavat myönteisesti surevan työkykyyn ja työssäjaksamiseen. Fambitionin ja surujärjestöjen (Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry, KÄPY Lapsikuolemaperheet ry, Nuoret Lesket ry ja Surunauha ry – vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille) vuonna 2019 sureville toteuttamassa kyselyssä selvisi, että työnantajan rooli surevan töihinpaluussa on erittäin merkityksellinen ja toimet, joita työnantaja tai esihenkilö siihen liittyen tekevät vaikuttavat olennaisesti surevan työkykyyn. Näihin toimiin lukeutuvat esimerkiksi joustot työtehtävissä ja -ajoissa.
Hyvä toimintasuunnitelma pitää sisällään ohjeet menetyksen hetkelle, surevan työntekijän poissaoloajalle sekä töihinpaluun. Suunnitelman rakentamista Rautanen avaa tarkemmin tulevassa webinaaripuheessaan. Katso webinaarin koko ohjelma >>
Yksityiskohtaista ja jokaiseen työyhteisöön sopivaa suunnitelmaa ei voida suoraan antaa surun monimuotoisuuden vuoksi, vaan ohjeistus on eräänlainen raami, jonka rinnalla on kuultava surevaa itseään ja tarkasteltava jokaista tilannetta erikseen.
– Loppupeleissä surevan kohtaamisessa on kyse empatiasta ja surevan kunnioittamisesta. Jokaisella surevalla on omat tarpeensa ja toiveensa, minkä vuoksi ”kysy, älä oleta” -on paras ohje surevan kohtaamiseen työelämässä. Toimintasuunnitelmaan pitääkin sisällyttää se, että kysytään surevalta itseltään, miten hän haluaa, että toimitaan, Rautanen korostaa.
Työkaverikin voi tarvita apua
Olennaista suunnitelman kannalta on ymmärtää surua ja sen luonnetta. Surua ei ole mahdollista hoitaa tai ratkaista, eikä se katoa ajan kuluessa. Kyselyn perusteella surevat toivovat, ettei tuki päättyisi liian lyhyeen, vaan suru huomioitaisiin vuosien jälkeenkin.
– Surevat ovat kertoneet, ettei suru lopu vaan muuttuu ja muodostuu osaksi elämää. Sen vuoksi työyhteisöissä on tärkeä tunnistaa, että suru on mukana surevan elämässä ja se voi tulla esiin esimerkiksi surevan menetykseen liittyvien merkkipäivien yhteydessä. Esihenkilön onkin syytä kysyä surevalta pitkänkin ajan jälkeen, mitä kuuluu ja miten jaksat, Rautanen neuvoo.
Esihenkilön on pidettävä huoli myös muiden kuin surevan työntekijän jaksamisesta. Suru voi nostaa tunteet pintaan työyhteisössä laajemminkin.
– Tilanteet eivät ole niin mustavalkoisia, että yksi suree ja muuta jatkavat elämäänsä, vaan saattaa olla, että työkaverikin tarvitsee apua, Rautanen huomauttaa ja kehottaa esihenkilöä kuuntelemaan herkällä korvalla koko työyhteisöä ja ohjaamaan työntekijät tarpeen mukaan eteenpäin surun saapuessa työpaikalle.
Lue lisää surevan kohtaamisesta työyhteisössä >>
