Kuva: Unsplash, Saif Memon
Kun puoliso kuolee, koko elämä muuttuu. Leski joutuu käymään läpi kokonaisvaltaisen elämänmuutoksen, joka voi vaikuttaa jopa omaan identiteettiin ja arvomaailmaan. Puolison kuolema aiheuttaa kriisin, josta seuraa arjen muutoksen ja surun lisäksi usein myös yksinäisyyttä. Lesken taakkaa lisäävät myös kuoleman jälkeisten lakisääteisten velvollisuuksien hoitaminen ja mahdolliset muutokset talouteen sekä yksinhuoltajuus, jos leskellä on lapsia kuolleen puolison kanssa. Kysyimme kahdelta kokemusasiantuntijaltamme, miten puolison kuolema vaikutti heidän elämäänsä.
– Olin nuori, vain 30-vuotias, kun puolisoni kuoli ja olin alkanut seurustelemaan mieheni kanssa jo hyvin nuorena. Olin siis kasvanut hänen kanssaan aikuisuuteen, ja näin jälkikäteen ajatellen, en edes tiennyt millainen ihminen olen omana itsenäni, ilman puolisoani. Jouduin siis opettelemaan uuden elämän ja tutustumaan itseeni alusta alkaen, kertoo Heli kokemuksestaan.
– Se tuntui niin lopulliselta, etten enää koskaan saisi nähdä rakastani. Koin kipua siitä, ettei lapseni koskaan saisi oppia tuntemaan isäänsä. Tuntui pelottavalta, miten juuri meille saattoi tapahtua tämä. Miten ikävän kanssa oppisi elämään? Miten elämä jatkuisi? Kesti pitkään, ennen kuin pystyin tuntemaan helpotusta siitä, ettei minun tarvitse enää elää sairauden mukanaan tuoman pelon kanssa. Kuolema on lopullinen, kertaa Jessica tuntemuksiaan puolisonsa kuolemaan liittyen.
Muutoksia arjessa ja ihmissuhteissa
Oman surun ja työvelvollisuuksien lisäksi, lesken, perheen ainoan aikuisen, on huolehdittava perheen arjesta ja lasten hyvinvoinnista. Myös lasten surun käsittelyn tukeminen jää usein leskivanhemman vastuulle. Puolison kuolema tarkoittaa valtavaa muutosta myös silloin kun pariskunta on elänyt kahdestaan. Lesken on kohdattava kaikki arjen tapahtumat ja tilanteet yksin. Puolison menetys vaikuttaa usein myös sosiaalisiin suhteisiin. Osa ystävyyssuhteista saattaa loppua. Tuttavapiiri saattaa ottaa liiankin paljon etäisyyttä puolisonsa menettäneeseen, koska ei välttämättä oikein osata pitää yhteyttä surevan kanssa. Sureva ei jaksa olla itse aloitteellinen sosiaalisten tapaamisten järjestämisessä. Ristiriidat kuolleen puolison suvun kanssa eivät ole harvinaisia. Toisaalta osa ihmissuhteista saattaa myös tiivistyä ja löytyä myös uusia ystävyyssuhteita, esimerkiksi vertaistukitoiminnan kautta.
– Jäin yksin pienen pojan kanssa, hän oli isänsä kuollessa 1,5-vuotias. Olin yksinäinen ja peloissani. Menettämisen pelko on kulkenut mukanani. Onneksi meillä oli perhe ja iso joukko ystäviä ympärillämme. Kaikki päätökset täytyi silti tehdä yksin ja kantaa vastuu niistä, sanoittaa Jessica yksinhuoltajan arkea.
– Valtaosa ihmisistä suhtautuu hyvin osaaottavasti, ja tukea ja apua on saatavilla varsinkin alkuaikana paljon. Muiden mielistä asia kuitenkin haihtuu nopeasti, ja leski jää menetyksensä kanssa varsin pian yksin, kertoo Heli kokemuksistaan.
Lue lisää lapsen ja nuoren surusta.
Kohtaa leski rohkeasti
– Tärkeintä on, että kohtaat. Älä jätä kohtaamatta siksi, ettet tiedä mitä sanoa tai miten suhtautua. Ei ole merkitystä, mitä sanot, vaan sillä että olet läsnä ja kohtaat menetyksen kokeneen. Äläkä pelkää, uskallatko menetystä ottaa puheeksi, tai tuotko asian lesken mieleen mainitsemalla siitä. Menetys on läsnä hänen ajatuksissaan koko ajan joka tapauksessa, ja on vain helpottavaa, jos siitä voi jonkun kanssa keskustella, sanoittaa Heli kohtaamisten merkitystä.
– Kohtaa läheisensä menettänyt rohkeasti mutta lempeästi. Ole läsnä tarvittaessa, toisinaan pyytämättäkin. Siedä hiljaistakin surua, aina kaikelle ei ole sanoja, älä hoputa, Jessica opastaa.
Puolison kuoleman jälkeen saatu tuki on leskelle korvaamatonta. Apua tarvitaan usein niin käytännön asioiden hoitamiseen kuin henkiseen jaksamiseen ja menetyksen jakamiseen. Ammattilaisen on tärkeää ohjata leski tuen piiriin. Tukea leski voi saada esim. kriisikeskuksesta ja työterveydestä. Leskiperheet voivat hakea tukea esim. lapsiperheiden kotipalvelusta, perheneuvolasta ja koulujen oppilashuollosta. Äkillisen tai traumaattisen menetyksen tapahduttua ammattilaisen tehtävä on järjestää omaisille kriisiapua. Tieto eri tukimuodoista on tärkeää antaa aina myös kirjallisena. Ammattilaisen on hyvä kertoa leskelle myös vertaistukimahdollisuuksista ja Nuoret Lesket ry:stä.
Lue lisää avun kanavista.
Vertaistuki voimaannuttaa
Nuoret Lesket ry:n toiminta on uskonnollisesti, aatteellisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Toiminta on valtakunnallista ja se on avointa kaikille leskeytyneille parisuhde – ja perhemuodosta riippumatta. Tämä on järjestössä koettu tärkeänä, koska juridisesti leski on vain avioliitosta tai rekisteröityneestä parisuhteesta leskeytynyt. Järjestön kohderyhmä on työikäisenä leskeytyneet. Mitään tarkkoja ikärajoja ei kuitenkaan ole, yhdistävä tekijä on samanlainen elämäntilanne. Toiminnassa on mukana eri-ikäisiä parikymppisistä aina eläkeikää lähestyviin. Järjestön toiminnan ytimessä on vertaistuki, jonka monet lesket kokevat yhtenä tärkeimmistä tukimuodoista itsellensä. Vertaistukea on mahdollista saada monin eri tavoin, on vertaistukiryhmät, puhelintuki, verkkotuki, viikonloput ja – tapahtumat. Lisäksi yhdistys tarjotaan neuvontaa, lakineuvontaa ja tietoa leskeyteen liittyvistä asioista niin leskille kuin heitä kohtaaville ammattilaisille.
– Toimiessani itse vertaistukijana, koen että teen tärkeää ja arvokasta työtä, ja jokaisen puhelun jälkeen tunnen kiitollisuutta siitä, että voin olla tukena jonkun toisen surussa. Koen että tätä kautta minun kokemastani menetyksestä on seurannut jotain hyvää ja arvokasta. Ajattelen, että olisin voinut itse hyötyä vertaistuesta, mutta silloin ei nuorena leskeytyneelle ollut vertaistukea tarjolla. Sain kyllä tukea ammattilaisilta, mutta se ei täysin korvaa vertaistukea. Lisäksi kävin seurakunnan leskiryhmässä, mutta en tuntenut kuuluvani joukkoon, kun kaikki muut olivat yli 60-, jopa yli 70-vuotiaita ja kaikki vain kauhistelivat minun tilannettani, Heli kertoo kokemuksestaan.
– Sain apua vertaistukiviikonlopuista, Nuoret Lesket vertaisista. Vertaistuki on valtava voima. Kaikki aidat kaatuvat, ei tarvitse häpeillä minkäänlaisia tunteita. Saa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Vertaistuki on lohdullista, summaa Jessica vertaistuen merkitystä.
Lue lisää: Nuoret lesket ry:n verkkosivuilta ammattilaisille tarkoitetusta osiosta.
Kuva: Unspalsh, Joao Marcelo Martins
Yhteiskunnallista vaikuttamista jokaisen lesken parhaaksi
Nuoret Lesket ry:ssä tunnetaan leskien ja leskiperheiden kohtaamat haasteet ja epäkohdat erinomaisesti. Tärkeän vertaistukityön lisäksi Nuoret Lesket ry:ssä tehdään yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, koska lainsäädännöllisiin ja rakenteellisiin epäkohtiin ratkaisu löytyy vain sitä kautta. Suomessa oli vuonna 2020 alle 65-vuotiaita leskiä yhteensä 27 472 (Tilastokeskus). Tilastojen ulkopuolelle jää suuri määrä leskiä, koska avopuolisonsa menettäneet eivät näy tilastoissa. Järjestössä ajetaan niin avioliitosta kuin avoliitosta leskeytyneiden etuja ja töitä tehdään kaikkien leskien ja leskiperheiden aseman parantamiseksi.
Tällä hetkellä järjestelmä kohtelee leskiä eri tavalla avioliiton keston, lesken iän, parisuhteenmuodon perusteella. Myös se, onko leskellä lapsia vai ei, voi aiheuttaa eriarvoista kohtelua. Suomessa tekemistä riittää leskien ja leskiperheiden taloudellisen tuen epäkohtien poistamisessa, holhoustoimen vaatimien toimenpiteiden kuormittavuuden vähentämisessä ja surevan perheen oikeudessa tukeen niin kuntien kuin työnantajien taholta. Näihin rakenteellisiin ja lainsäädännöllisiin ongelmiin järjestössä halutaan saada muutos, jotta jokainen leski saisi muuttuneessa elämäntilanteessa tarvitsemaansa tukea.
